Maaseudun lasten oikeus oppimiseen turvattava

Suomen peruskouluista on lakkautettu noin puolet vuodesta 1990 lähtien. Koululakkautusten määrä on moninkertainen oppilasmäärän vähenemiseen nähden, sillä oppilasmäärä on vähentynyt vain noin 9 prosenttia.

Kunnille maksettava peruskoulun pienkoululisä poistettiin vuonna 2006 eduskunnan päätöksellä. Päätös on osaltaan ollut kiihdyttämässä koulujen lakkautustrendiä.

Perusopetuksen saavutettavuus ja perusopetuspalvelujen heikennykset ovat kohdistuneet erityisen voimakkaasti maaseutualueiden lapsiin. Lähikoulujen lakkautuspäätöksistä huolimatta koulutuksen kustannukset ovat vain jatkaneet kasvuaan.

Koulujen lakkautuksia perustellaan säästöillä, mutta tilastojen mukaan säästöjä ei ole syntynyt muun muassa lisääntyneiden koulukuljetus-, oppilashuolto-, sosiaalikustannusten ja lasten korjaavan sairaanhoidon kustannusten vuoksi. 

Pahimmillaan koulun lakkautuksesta johtuvat säästöt nollaantuvat pelkästään kuljetuskustannusten kasvun myötä. Kun mukaan lasketaan sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset, ei elinkelpoisten koulujen lakkauttaminen läheskään aina palvele kunnan kokonaistaloutta.

Lakkautuspäätöksillä haetut säästöt eivät päädy opetuksen laadun ja saatavuuden parantamiseen.

Olen erittäin huolestunut Pisa-tulosten heikentymisestä. Professori Eira Korpinen kuvasi Helsingin Sanomien kirjoituksessaan hyvin, kuinka vielä 2000-luvun alussa maaseudun tytöt olivat maailman parhaita lukijoita ja myös pojat menestyivät hyvin.

Tuoreimmat, koko maata koskevat tutkimukset osoittavat tulosten heikentymisen ja suorituserojen selvän kasvamisen.

On hyvä syy kysyä, kuinka suuri tekijä koulujen lakkauttaminen ja koulumatkojen pidentyminen on oppimistulosten heikentymiseen.

Oppiminen, leikki ja lepo tarvitsevat aikansa, jota pitkät koulukyytien odotusajat ja koulumatkat nyt syövät.

Kyläkouluilla on kiistatta arvoja, joita ei saisi heittää romukoppaan. Kyläkoulun ja ympäröivän kyläyhteisön yhteistoiminta on tutkimuksen mukaan erittäin tiivistä.

Opettajien mielestä kyläkoulut ovat viihtyisiä, kodinomaisia ja emotionaalisesti turvallisia. Se puolestaan johtaa lasten ja nuorten itsetunnon terveeseen kasvuun. On tutkittu, että yhteisöllisyydellä on oppimiselle ja kehitykselle erityisen tärkeä merkitys.

Kyläkoulujen ilmapiiriä heikentävistä tekijöistä merkittävimpänä pidetään koulun lakkautusuhkaa.

Kyläkouluista on monilla paikkakunnilla kehitetty eräänlaisia monitoimikeskuksia. Niissä voidaan koulutoiminnan lisäksi tarjota esimerkiksi ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluita, harrastuksia ja kulttuuripalveluita ja ne voivat luoda myös yrittäjyyttä.

On muistettava, että kun sote siirtyy maakunnille, kuntien tehtäväksi jää ennaltaehkäisevän työn luominen. Koulu ja sen ohella tarjottavat tukipalvelut ovat tulevaisuudessa entistä keskeisimpiä kuntien tehtävälistalla.

Moni on tänä päivänä kiinnostunut maaseutumaisesta asumisesta. Lapsille halutaan turvallinen ja välittävä kasvuympäristö ja perheille asumisen ja elämisen väljyyttä. 

Perusopetus on määritelty lähipalveluksi, se tulee perusopetuslain mukaan järjestää lapsen iän ja kehityksen mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.

Koulujen lakkautusten myötä lasten päivittäisestä lähipalvelusta on tullut monin paikoin saavutettavuudeltaan heikompaa kuin kenenkään aikuisen aluepalvelu.

Yhä useamman maaseudun pienen koululaisen koulumatka lähentelee tai jopa ylittää perusopetuslaissa säädetyn maksimin 2,5 tuntia.

Perusopetuslaissa tämä kahden ja puolen tunnin koulumatka-aika tarkoittaa lähinnä poikkeustilannetta, eikä sen pitäisi muodostua normaalitilanteeksi.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan lapsen etu ja oikeus on selvitettävä kaikessa päätöksenteon valmistelussa.

Ennen koulujen lakkautuspäätösten tekemistä lapsivaikutusten lisäksi pitäisi selvittää myös kaikki muut heijastus- ja kustannusvaikutukset kunnan muihin toimialoihin sekä alueen muille asukkaille. 

Koulujen sulkeminen vie mennessään usein koko kylän elinvoiman. Lähikoulu on vetovoimatekijä, kun kunnat kaavoittavat kyliin ja kaupunginosiin.

Olemme jättäneet kansanedustaja Petri Honkosen kanssa kirjallisen kysymyksen kylä- ja lähikoulujen toiminnan turvaamisesta koulutusjärjestelmässämme.