Ulkoministeri Haavisto Washingtonissa: Myös Yhdysvallat näkee, että Suomen ja Ruotsin tulee edetä Nato-prosessissa yhtä aikaa
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) korostivat molemmat maiden välisiä läheisiä suhteita astuessaan median eteen perjantain tapaamisensa lopuksi.
– Me odotamme erinomaisen suhteemme viemistä seuraavalla tasolle Nato-liittolaisena, Haavisto lausui sen jälkeen, kun Blinken oli ensin todennut Yhdysvaltojen tukevan täysin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
– Olen edelleen luottavainen, että molemmat maat ovat pian Naton jäseniä, Blinken sanoi perjantaina iltayhdeksän jälkeen Suomen aikaan Washingtonissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Suomi ja Ruotsi enemmän kuin täyttävät Naton demokraattiset, puolustukselliset ja taloudelliset edellytykset jäsenyydelle.
Blinken kuvaili Suomen ja Yhdysvaltain puolustuksellista yhteistyötä saumattomaksi. Hänen mukaansa Suomi toisi Natoon erityistä asiantuntemusta ja kyvykkyyttä pohjoisessa ja Itämeren alueella.
– Mutta Natoa ei vahvista ainoastaan Suomen puolustuksellinen kyvykkyys, vaan myös sen vapaa ja avoin demokraattinen yhteiskunta.
Blinken sanoi, että maat voivat luottaa toisiinsa.
– Yksinkertaisesti sanottuna Suomi voi luottaa meihin ja olen luottavainen, että me voimme luottaa Suomeen, hän sanoi.
Omassa puheenvuorossaan Haavisto kiitti Yhdysvaltoja horjumattomasta tuesta Naton jäsenyysprosessissa. Haavisto mainitsi Turkin esittämän vastustuksen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Hän sanoi ymmärtävänsä, että jäsenmailla voi olla erilaisia huolia asian suhteen.
– Otamme kaikkien Naton jäsenten huolet vakavasti. Käymme Turkin kanssa avointa, suoraa ja rakentavaa dialogia selventääksemme kaikki ongelmat.
Yhdysvaltain ulkoministeriössä Washingtonissa keskustelleet Blinken ja Haavisto ovat tavanneet toisensa kevään aikana jo kahdesti aiemmin eri Nato-kokousten käytävillä. Tällä kertaa Haavisto sai Blinkenin jakamattoman huomion.
Tapaamisen jälkeen Haavisto sanoi suomalaismedialle Blinkenin olevan hyvin iloinen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksesta. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on seurattu tarkkaan sitä, miten Suomessa on edetty demokraattisesti kohti jäsenhakemuksen jättämistä.
Haavisto sanoi kertoneensa Blinkenille Suomen ja Ruotsin delegaatioiden keskiviikon tapaamisesta Ankarassa ja lisäsi Blinkenin olevan täysin tietoinen siitä, että Turkilla on kysymyksiä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyen.
– Koska ne keskustelut vielä jatkuvat virkamiesten kesken, ei ollut vielä tarvetta mennä yksityiskohtiin, miten muut Nato-jäsenmaat voivat tätä prosessia tukea, Haavisto sanoi.
Haaviston mukaan suurin osa Nato-maista varmasti toivoo, että ongelma Turkin kanssa on ratkaistu Naton kesäkuiseen huippukokoukseen mennessä.
Suomalaismedialle Haavisto myös korosti, että Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä yhtä aikaa.
– Kyllä täälläkin nähtiin, että Suomen ja Ruotsin pitäisi edetä yhtä jalkaa tässä prosessissa ja saada sitten vihreä valo kaikilta Naton nykyisiltä jäsenmailta myöskin yhtä aikaa.
Haaviston mukaan Suomen, Ruotsin ja Turkin virkamiestasolla käytävät neuvottelut jatkuvat, vaikka tällä hetkellä ei ole vielä vahvistettu missä ja milloin seuraava neuvottelu tapahtuu.
– Kerroin hänelle (Blinken), että neuvottelut ovat nyt alkuvaiheessa, yksi kierros on käyty ja sitten katsotaan eteenpäin.
Turkin mahdollisista sisäpoliittista peliä Haavisto ei lähtenyt arvioimaan, mutta totesi eri asioilla olevan ”varmasti ulkopoliittisia ja sisäpoliittisia yhteyksiä”.
– Meidän viesti on ollut se, että tällaiset asiat pitäisi myöskin erottaa toisistaan. Että Naton laajeneminen ja Naton jäsenyysehtojen täyttäminen on toinen asia kuin ehkä jotkut sisäpoliittiset kysymykset.
Blinken totesi, että hyökkäyksessään Ukrainaan Venäjä on epäonnistunut kaikissa tavoitteissaan. Niiden saavuttamisen sijaan se on vahvistanut Ukrainan itsenäisyyttä ja työntänyt uusia maita Naton jäseniksi.
Blinken sanoi, että Naton jäsenyyden tavoittelu ei ole maalta provokaatio Venäjää kohtaan. Syy uusien maiden liittymishalukkuuteen on hänen mukaansa yksinkertainen.
– Ne ovat nähneet toistuvasti Venäjän hyökkäävän ilman provokaatiota naapureitaan vastaan. Joten ymmärrettävästi ne ovat huolissaan, että voivat olla seuraavana.
Blinkenin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen myös vahvistavat Naton avoimien ovien politiikkaa, joka on ollut liittouman kulmakiviä sen perustamisesta lähtien.
– Se ovi pysyy auki, heijastaen uskomustamme siihen, että jokaisella maalla on oikeus valita liittolaisensa ja kumppaninsa ja pyrkiä jäseneksi, jos se niin haluaa, Blinken sanoi.
Suomalaismedialle Haavisto kertoi Blinkenin kysyneen, voiko Yhdysvallat tehdä enemmän Suomen turvallisuuden eteen jäsenyysprosessin aikana.
– Kerroimme, ettei meillä ole mitään huolia tällä hetkellä, raja on rauhallinen, emme näe näitä hybridiongelmiakaan, mutta jos tulee jotakin, niin se nopeus reagoida on erittäin tärkeä asia, Haavisto sanoi.
– Ja täällä ymmärretään se erittäin hyvin.
Washingtonin vierailunsa viimeistä päivää viettänyt Haavisto kertoi suomalaiselle medialle, että keskustelun aluksi oli puhuttu Venäjän ja Ukrainan tilanteessa sekä siitä, miten Ukrainalle voitaisiin osoittaa lisää tukea. Ukrainan osalta pöydällä oli ollut Haaviston mukaan myös viljakauppa sekä se, kuinka viljan hinnan kohoaminen kohtuuttomaksi voitaisiin estää.
Haaviston vierailu Washingtonissa kestää kolme päivää. Ulkoministerien tapaamisessa puhuttiin myös Euroopan turvallisuudesta sekä Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisistä suhteista.