Eduskunnan silmissä Putinin Venäjä on enää pelkkä häikäilemätön roisto – Ukrainan tueksi kaivattiin pakotteiden sijaan kättä pidempää

Ukrainan kriisi

Suomen eduskunta näkee Vladimir Putinin Venäjän enää lähinnä sumeilemattomana roistovaltiona, jonka sanaan ei voi luottaa.

Keskustelussa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta annetusta pääministerin ilmoituksesta eduskuntaryhmät, kansanedustajat ja ministerit yksi toisensa jälkeen tuomitsivat kovin sanoin Venäjän ja sen toimet.

– Venäjästä on tullut konfliktin avoin osapuoli. Sen pyrkimykset selittää toimintansa lailliseksi ovat epäuskottavia. Venäjä rikkoo Minskin sopimuksia nyt itse mitä räikeimmällä tavalla vaadittuaan ensin Ukrainalta näiden noudattamista, pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi.

Marinin mukaan laajamittaisen sodan uhka on todellisempi kuin pitkään aikaan.

– Venäjä on pettänyt lupauksensa, vastuunsa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä ja kansainvälisen yhteisön.

Marinin mukaan Venäjän tavoitteena on etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa, ja nyt tiedetään tarkemmin, miten pitkälle Venäjä on valmis menemään.

– Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan on keskeistä Euroopan turvallisuudelle ja myös Suomelle. Olemme yhdessä vahvoja. Meidän on rakennettava EU:ta sen kaikilla aloilla. Edessä on ehkä suurempi maailmanjärjestyksen murros, jossa tarvitaan aitoa eurooppalaista yhteisvastuuta.  

Suomen linjaan kuuluu Marinin mukaan kansallisen liikkumatilan säilyttäminen.

– Mikäli turvallisuutemme sitä vaatisi, olisimme valmiita hakemaan Naton jäseneksi. Myös muilla on oikeus valita turvallisuusjärjestelynsä, pääministeri korosti.

Venäjästä ja sen toimista käytettiin keskustelussa retoriikkaa, jollaista ei olisi voinut kuvitellakaan vielä vuosikymmen tai pari sitten – YYA-ajasta puhumattakaan.  Monet edustajat kyselivät myös, kuinka Ukrainaa voitaisiin auttaa. EU:lta vaadittiin tähänastisia pakotteita jämerämpiä toimia ja Suomen Nato-optiota pidettiin lämpimänä.

Kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowicz vaati, että Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa on viimeistään nyt lopetettava toiveikas ja jopa naiivi suhtautuminen presidentti Putinin johtamaan Venäjään.

– Putinia on kutsuttava Venäjän itsevaltiaaksi, etten sanoisi diktaattoriksi, riippumatta siitä minkälaista tv-teatteria hän järjestää. Historiaa ja nykypäivää koskevia valheita on kutsuttava valheiksi, vaikka Putin ja Venäjä kuinka paljon niitä levittelevät, Zyskowicz vuodatti ääni väristen.

Zyskowiczin mukaan kansainvälisten sopimusten häikäilemätön rikkominen ja tunkeutuminen toisen valtion alueelle on rikollista toimintaa riippumatta siitä, minkälaisilla itse luoduilla haamuvaltioilla, keksityillä turvallisuusuhilla tai Mainilan kylillä naapurimaan suvereniteetin räikeää loukkaamista perustellaan ja peitellään.

– Tiedämme, mitä Putin on tähän saakka tehnyt ja mitä hän ajattelee esimerkiksi Ukrainan valtion oikeudesta olla olemassa itsenäisenä maana. Meidän on aika uskoa omia silmiämme.

Zyskowiczin mielestä Venäjälle on asetettava välittömästi ennennäkemättömän tiukat ja maksimaaliset talouspakotteet.

– Samalla tulisi heti luoda lännen ilmasilta Ukrainaan, jossa maalle annetaan lisää tarvittavaa kalustoapua. Parhaassa tapauksessa Ukraina pystyisi myös tältä kannalta nostamaan hinnan Putinin hyökkäyksen jatkumiselle liian korkeaksi, kokoomusedustaja vetosi.

Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huomautti, että viimeaikaisten tapahtumien seurauksena monen kansalaisen mielissä myös Nato-ovi on enemmän raollaan.

– On äärimmäisen tärkeää, ettei tuota mahdollisuutta myöskään omilla kirjauksilla tai lupauksilla ajallisesti rajata. Sen on oltava aina aito mahdollisuus, Sipilä painotti.

Sipilä muistutti, että EU:n pakotteet ovat diplomatian ja talousavun ohella tärkein ja oikeastaan ainoa työkalumme EU:ssa yrittää vaikuttaa Venäjään, joka on kuitenkin pakotteisiin erittäin hyvin varautunut.

– Pakotteiden pitäisi olla siis järeydeltään aivan muuta kuin mitä henkilöpakotteet esimerkiksi ovat. Saksan Nord Stream ‑kakkosputken sulkeminen on hyvä esimerkki järeysluokaltaan oikeasta toimenpiteestä. Näitä toimenpiteitä tarvitaan lisää, ja minusta myös Suomen tulee omalta osaltaan olla valmiina niihin, Sipilä totesi.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) näki, että Venäjää vastaan asetettuja ja nytkin asetettavia pakotteita on arvosteltu aivan aiheellisesti vaikuttavuuden puutteesta.

– Venäjän rikollinen politiikka Ukrainassa on jatkunut nyt jo kahdeksan vuotta ja samoin siihen liittyvät pakotteet, joten meillä on aika paljon kokemusperäistä näyttöä tästä asiasta.

Halla-ahon mukaan pakotteita on puolustettu sillä, että ne ovat vahingoittaneet Venäjän taloutta, mikä pitää paikkansa.

– Mutta eihän pakotteiden tehtävä ole vahingoittaa Venäjän taloutta vaan ohjata Venäjää käyttäytymään toisella tavalla, ja tässä mielessä pakotteet ovat epäonnistuneet.

Pakotteet ovat Halla-ahon mukaan jääneet laimeiksi, koska ne vahingoittavat usein vielä enemmän EU-maita.

– Aivan keskeinen syy on EU:n suoranaisesta hölmöilystä johtuva — tai ainakin hölmöilyn pahentama — energiariippuvuus Venäjästä. Ja jos energiaomavaraisuutta ei esimerkiksi järkevämmällä ydinvoimapolitiikalla pystytä parantamaan, niin EU ei joko pysty asettamaan Venäjää vastaan tehoavia pakotteita tai se ei ainakaan pysty ylläpitämään niitä kovin kauaa, Halla-aho näki.

Halla-ahon mukaan venäläiset pystyvät kyllä selviytymään useampia vuosia vaikka täydellisestä kauppasaarrosta, sillä sekä Venäjän valtion että kansan resilienssi on historiankin valossa erittäin suuri.

– Ja tämän takia minun mielestäni olisi erittäin tärkeää, että me kaikin käytettävissä olevin keinoin parantaisimme Ukrainan mahdollisuuksia aseellisesti puolustaa itseään, torjua hyökkäys, ennen kuin se on tapahtunut. Koska kun valloittaja päästetään kaivautumaan, hänen hätistämisensä pois on paljon vaikeampaa kuin torjua riittävällä pelotteella se hyökkäys jo ennalta, Halla-aho summasi.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) muistutti, että seistessään Ukrainan rinnalla Euroopan unioni puolustaa myös omia arvojaan.

– Venäjä haluaa heikon Euroopan, Venäjä haluaa hajanaisen, fragmentoituneen Euroopan unionin, se haluaa hajottaa ja hallita, mutta paradoksaalisesti näissä Putinin toimissa on käynyt juuri päinvastoin, Tuppurainen näki.

Eurooppaministerin mukaan länsi ja Euroopan unioni ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen vahvasti ja yhtenäisesti Ukrainan rinnalla ja vastaamassa Venäjän toimiin.

– Se on käsin kosketeltavaa ministerineuvoston kokouksissa ja yhteydenpidossa kollegoiden kanssa.

Tuppurainen myönsi, ettei pakotteilla ole väkivallan voimaa

– Pakotteet ovat aina vain pakotteita. Me toimimme oikeusvaltion periaatteella, demokratian periaatteilla, teemme voitavamme ja emme ole unissakävelijöitä. 

Tuppuraisen mukaan Venäjän toiminta ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä, sillä Putinin puheita ovat jo vuosien ajalta seuranneet teot. Euroopan unionia, sen yhteistä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttavuutta on ministerin mukaan kaikilla tavoilla nyt vahvistettava.

– Nyt ei ole syytä ymmärtää liian tarkoin Venäjän turvallisuushuolia. Sen kaltaista myöntyvyyspolitiikkaa meidän ei tule harjoittaa — se voi käydä meille kalliiksi. Diplomatia ei tarkoita sitä, että me luopuisimme omista periaatteistamme. Jos lähtee sutta pakoon, voi tulla karhu vastaan, Tuppurainen muistutti.