THL: Hallituksen toimet kasvattavat pienituloisten määrää 102 000 hengellä
Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaudella pienituloisten määrä kasvaa noin 102 000 hengellä, joista lapsia on noin 22 000, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore selvitys.
Pienituloisimpien toimeentuloa heikentävät sosiaaliturva- ja veromuutokset. Alimman tulokymmenyksen kotitalouksien tulot laskevat keskimäärin kahdeksan prosenttia eli noin 80 euroa kuukaudessa aikuista kohden.
Ylimmässä tulokymmenyksessä nettotulojen arvioidaan puolestaan kasvavan noin prosentin eli keskimäärin noin 50 euroa kuukaudessa aikuista kohden.
– Hallituskauden sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutukset kohdistuvat eri tavalla eri tuloryhmiin, toteaa THL:n johtava tutkija Jussi Tervola tiedotteessa.
Hallituskausi kattaa vuodet 2023–2027.
Tulonmenetykset johtuvat pääasiassa vuosina 2024–2025 toteutetuista leikkauksista asumisen tukiin ja työttömyysturvaan. Tulojen kasvu taas aiheutuu pääosin veronkevennyksistä, jotka kohdistuvat erityisesti työssäkäyviin.
Suhteellisesti suurimpia tulonmenetykset ovat opiskelijoilla. Euromääräisesti eniten menettävät työttömät, jotka tekevät osa-aikaista työtä työttömyysetuuden ohella tai saavat Kelan maksamaa työttömyysetuutta. Lisäksi muutokset laskevat selvästi toimeentulotukea tai Kelan kuntoutusrahaa saaneiden tuloja.
Tervolan mukaan toimeentulotuki kompensoi muiden etuuksien leikkauksia vain osittain, toisin kuin usein ajatellaan.
– Sitä saadaan usein vain osan vuotta, ja muina kuukausina esimerkiksi asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset näkyvät kotitalouksien tuloissa täysimääräisinä, Tervola toteaa.
Pienituloisuuden lisääntymisen ohella lakimuutosten arvioidaan nostavan niiden henkilöiden määrää, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Tämä joukko kasvaa arviolta 87 000 hengellä, joista lapsia on noin 20 000.
Lisäksi pienituloisten tulojen arvioidaan jäävän keskimäärin noin 14 prosenttia kauemmas pienituloisuusrajasta kuin aiemmin.
– Pienituloisuusaste ei yksin anna kattavaa kuvaa köyhyydestä. Siksi on tärkeä tarkastella myös muita mittareita, kuten köyhyyden syvyyttä ja sitä, kuinka monella tulot eivät riitä kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin, sanoo THL:n erikoistutkija Joonas Ollonqvist.
Selvityksessä on hyödynnetty Verohallinnon tulorekisterin kuukausitulotietoja. Niiden avulla pystytään arvioimaan asumistuen ja toimeentulotuen saamista sekä etuuksien ja työtulojen samanaikaisuutta aiempaa tarkemmin. Tämä tarkentaa erityisesti arviota hallituskaudella toteutetuista suojaosien poistoista. Suojaosa tarkoittaa summaa, jonka työtön saattoi ansaita ilman, että etuus pieneni.
Arvio vertaa vuoden 2027 lainsäädäntöä tilanteeseen, jossa muutoksia ei olisi tehty. Arviossa ovat mukana vain suorat tulovaikutukset, eli siinä ei ole huomioitu mahdollisia työllisyysvaikutuksia tai kulutusverojen ja sote-asiakasmaksujen muutoksia.