Puolustusministeri Häkkänen vetosi eduskuntaan, jotta tiedustelu voidaan ulottaa asuntoihin – "Ei ole aikaa odotella"
Eduskunnassa täysistunnossa kansanedustajilta tuli tukea sotilastiedustelun toimivaltuuksien laajentamiselle, jotta laissa olevasta porsaanreiästä päästään eroon. Hallitus esittää sotilastiedustelulain muuttamista siten, että viranomaiset voisivat jatkossa käyttää tiettyjä tiedustelumenetelmiä myös asunnoissa.
Kiireellinen lakimuutos vaatii kuitenkin perustuslain muuttamista, mihin tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön tuki.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan ehdoton tiedustelukielto asunnoissa muodostaa kansalliselle turvallisuudelle selkeän katvealueen, jota ulkomaiset toimijat ja sabotöörit voivat hyödyntää.
– Tämä tarjoaa Suomen kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantaville toimijoille turvasataman, jossa suunnitella ja valmistella maamme kannalta vahingollista toimintaa, Häkkänen sanoi esittelypuheenvuorossaan.
Esityksen mukaan asuntoon kohdistuvat menetelmät, kuten tekninen kuuntelu tai paikkatiedustelu, edellyttäisivät tuomioistuimen ennakkolupaa.
Perustuslain muutos koskee kotirauhan suojan avaamista Puolustusvoimien sotilastiedustelussa, suojelupoliisin siviilitiedustelussa sekä poliisin rikostiedustelussa.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne katsoi hallituksen tehneen virhearvion kytkiessään poliisin rikostiedustelun samaan perustuslain pykälään. Harjanteen mukaan rikostiedustelun ulottaminen koteihin on ”paljon epämääräisempi, periaatteellisesti valtavan tärkeä asia”.
– Tämän takia en voi kannattaa kiireellisenä tätä asiaa, hän sanoi.
SDP:n Mika Kari korosti, että kotirauhan suojaan liittyvän lainsäädännön tulee olla ”tarkkarajainen, välttämätön ja oikeasuhtainen oletettavissa oleviin uhkakuviin”.
Karin mukaan on tärkeää, että valiokuntatyössä näitä asioita sitten käydään hyvinkin tarkkaan läpi asiantuntijoiden kanssa.
– On samaan aikaan tietenkin muistettava myös, että meillä ei tässä yhteiskunnassa saa olla sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat vieraan valtion sotilaallisen toiminnan Suomea kohtaan tai poliittisen toiminnan, joka muodostaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle.
Vasemmistoliiton Timo Furuholm katsoi, että perusoikeuksien rajoituksiin on suhtauduttava yhtä suurella vakavuudella kuin vallitsevaan turvallisuustilanteeseen. Hän sanoi, että tiedustelutoiminta kohdistuu helposti sivullisiin henkilöihin.
– Minun mielestäni tähän kokonaiskuvaan ja isoon kuvaan liittyen tämä vaatii kyllä laajaa, asiallista ja perusteellista käsittelyä tässä talossa, kaikki nämä tiedustelulajit ja niiden lopputulema.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) piti sotilastiedustelua koskevaa lakimuutosta välttämättömänä osana Suomen turvallisuutta ja Nato-yhteistyötä.
— Turvallisuusympäristö on vakavassa tilanteessa, eikä ole näköpiirissä, että tilanne muuttuisi nopeasti ainakaan parempaan suuntaan. Tiedustelutiedon oma tuottaminen on äärimmäisen tärkeätä. Se on meillä liittokunnan sisällä keskeistä, että me pystymme tuottamaan, jotta me voimme myöskin saada tietoa, Savola painotti.
Kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva huomautti, että nykyisen lain vallitessa suomalainen tiedustelija ei ole saanut mennä asuntoon sisälle, koska peitetoimintaa ei saa ulottaa asumiseen käytettävään tilaan.
– Esimerkiksi venäläinen vakoilija on voinut paljastaa suomalaisen peitetehtävässä olevan tiedustelijan ihan yksinkertaisesti pyytämällä hänet kahville kotiinsa, ja tämä henkilö joutuu kieltäytymään, ei voi tulla sinne. Venäläiset sabotöörit ovat voineet pitää sabotaaseihin tarkoitettuja laitteita ja muuta siellä kodeissaan, ja me ei voida niihin puuttua millään tavalla, hän sanoi.
Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru totesi, että vuonna 2019 tulleet tiedustelulait sotilastiedustelusta ja siviilitiedustelusta olivat ”hyvä paketti, mutta niitä on syytä paikata siltä osin, kun paikattavaa on”.
– Ja tässä on aivan selvä paikkaamisen paikka.
Kiuru vetosi suoraan suurimpaan oppositiopuolueeseen SDP:hen.
– SDP:llä on tässä tärkeä rooli, että tämä viiden kuudesosan enemmistö saadaan täällä eduskunnassa aikaan Suomen turvallisuuden puolesta.
Puolustusministeri Häkkänen niin ikään painotti, että turvallisuusympäristön kehitys on tällä hetkellä nopeaa ja arvaamatonta, ja lainsäädännössä on ”selvä aukko”.
– Nyt edelleen vetoan kaikkiin eduskuntapuolueisiin, että tämä perustuslain muutos saadaan vahvalla enemmistöllä hyväksyttyä täällä, viiden kuudesosan enemmistöllä, jotta se saadaan kiireellisesti muutettua ja Suomen turvallisuudelle kriittisen tärkeät toimivaltuudet käyttöön, Häkkänen sanoi.
– Ei ole aikaa odotella vuotta, puoltatoista. Siinä riskitasot muuten alkavat kasvamaan. Joten vetoan eduskunnan yhtenäisyyteen Suomen turvallisuuden puolesta tässä asiassa vielä, puolustusministeri jatkoi.