Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
Haku
Politiikka

Olga Oinas-Panuma kysyy hallitukselta poliisien sakkotavoitteista: ”Tavoite ei voi olla maksimaalinen sakottaminen”

19.11.2026 17:34
Lue lisää 
Essee
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä 15. toukokuuta 2026. (Kuva: Evan Vucci / AFP / Lehtikuva)

Essee: Klassinen suurvaltapolitiikka teki näyttävän paluun – miten käy Euroopalle?

Eurooppa näyttäytyy nykyisessä kansainvälisessä järjestelmässä usein enemmän geopoliittisena objektina kuin aidosti strategisena toimijana, kirjoittaa Pekka Väisänen esseessään.
Pekka Väisänen 17.5.2026 11:00, muokattu 15.5.2026 15:59
a– a+
Essee

Ukrainan sota ja siihen liittyvät rauhanneuvottelut ovat paljastaneet Euroopan ja Euroopan unionin rajallisen vaikutusvallan kansainvälisen politiikan ydinkysymyksissä. Maanosan poliittisen uskottavuuden kannalta tilanne on kiusallinen. Eurooppa on konfliktin keskeinen osapuoli, mutta sen rooli itse ratkaisuprosessissa on jäänyt toissijaiseksi.

Vladimir Putinin Venäjän kanssa ovat neuvotelleet ennen kaikkea Yhdysvaltojen hallinnon edustajat ja presidentti Donald Trumpin lähipiiri. Tilanteen taustalla on useita syitä, mutta nykyisen geopoliittisen murroksen ymmärtämiseksi analogioita löytyy myös Euroopan lähihistoriasta.

Saksalainen kiistelty oikeustieteilijä Carl Schmitt tarkasteli maailmansotien välisen aikakauden rakenteellisia ongelmia, jotka lopulta johtivat Euroopan ajautumiseen kohti totalitarismia ja toista maailmansotaa.

Schmittin mukaan yksi aikakauden keskeisistä epäonnistumisista oli kyvyttömyys rakentaa kansainväliselle politiikalle uusi perusta eli niin sanottu nomos — uusi alueellinen, oikeudellinen ja poliittinen maailmanjärjestys.

Silloisen modernin maailman keskeinen ristiriita syntyi Schmittin mukaan idealistisista moraaliperiaatteista. Tähän liittyivät humanitaarinen ajattelu ihmisoikeuksineen ja taloudelliseen liberalismiin perustuvan universalismi.

Myös ylikansallisen päätöksenteon ja valtiosidonnaisen suvereniteetin välillä oli epäterveitä jännitteitä, joita ei koskaan saatu lopulta ratkaistua. Epäonnistunut Kansainliitto oli tästä konkreettinen esimerkki. Se jäi symboloimaan haurasta kansainvälistä järjestystä, joka ei enää kyennyt rajaamaan konflikteja samalla tavalla kuin vanha eurooppalainen valtatasapaino.

Schmittin huomion mukaan sota itsessään ei enää näyttäytynyt rajattuna poliittisena konfliktina valtioiden välillä, vaan siitä tuli moraalinen vastakkainasettelu hyvän ja pahan välillä.

Tällöin myös politiikan perusasetelma muuttui: vastapuolesta ei tullut enää pelkästään kilpailija vaan eksistentiaalinen vihollinen. Käytännössä tämä johti politiikassa polarisaatioon ja ystävät vastaan viholliset ilmiöön.

Oikeustieteilijän mukaan juuri tämä kansainvälisen politiikan perustavan ristiriidan ratkaisemattomuus teki maailmansotien välisestä ajasta poliittisesti sekavan välitilan. Eurooppaa leimasivat sisällissodat, taloudelliset kriisit, ideologiset konfliktit ja kansainvälisoikeudellinen epävarmuus.

Carl Schmitt nosti myös esiin historiallisen murroksen, jossa Eurooppa menetti asemansa maailmanpolitiikan keskuksena. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Eurooppa ei enää päättänyt muun maailman kohtalosta, vaan yhä useammin Euroopan kohtalosta päätettiin muualla.

Tämä asetelma näkyy myös nykyhetkessä.

Kiina, Venäjä ja osin myös Yhdysvallat ovat suhtautuneet Eurooppaan ja erityisesti Euroopan unioniin ennen kaikkea taloudellisena, ei geopoliittisena suurvaltana. Ukrainan sota on korostanut tätä ongelmaa entisestään.

Vaikka Ukraina on osa Euroopan turvallisuusjärjestystä, keskeiset strategiset ratkaisut näyttävät syntyvän ennen kaikkea Washingtonin, Pekingin ja Moskovan välisessä asetelmassa.

Geopoliittinen kilpailu yllätti Euroopan

Euroopan ongelma ei kuitenkaan ole yksin sotilaallinen tai institutionaalinen, vaan syvemmin poliittinen ja identiteettiin liittyvä.

Euroopan unionia rakennettiin vuosikymmenten ajan oletukselle, jonka mukaan taloudellinen integraatio, oikeudelliset rakenteet ja keskinäisriippuvuus vähitellen syrjäyttäisivät klassisen suurvaltapolitiikan. Euroopassa uskottiin sinällään ymmärrettävästi edistykseen, konsensukseen ja dialogin voimaan.

Lopputulos oli kuitenkin lopulta muuta kuin mitä oli ajateltu. Historia ei päättynyt, vaan geopoliittinen kilpailu palasi tavalla, johon Eurooppa ei ollut psykologisesti eikä strategisesti valmistautunut. Samalla muu maailma oli siirtynyt ja siirtymässä takaisin politiikkaan, jota määrittävät turvallisuus, energia, teknologia, sotilaallinen voima ja kansallinen etu.

Ensimmäinen strateginen ongelma Euroopalle oli Kiina. Euroopassa jätettiin vaille riittävää huomiota se, miten Kiina alkoi rakentamaan ainakin ulospäin kollektiivisen kansakunnan hengessä globaalia vaikutusvaltaansa jo Deng Xiaopingin aikakauden lopulla 1980-luvun lopulla.

Myöhemmin Putinin Venäjä pyrki muuttamaan Euroopan turvallisuusjärjestystä voimakeinoin ja aloitti jopa suoranaisen ristiretken länsimaista arvopohjaa ja arvoyhteisöä vastaan. Lopulta Euroopan transatlanttinen suhde hapertui, kun Yhdysvallat alkoi tarkastella Eurooppaa yhä enemmän omien strategisten prioriteettiensa kautta.

Tällaisessa maailmassa Euroopan unionin normatiivinen valta sekä sisämarkkinoiden ja sääntelyn kautta syntynyt vaikutusvalta eivät enää yksin riittäneet.

Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui voitonpäivän paraatissa Moskovassa 9. toukokuuta 2026. (KUVA: IGOR IVANKO / AFP / LEHTIKUVA)

Mitä Eurooppa yhteisesti puolustaa?

Schmittin ajattelun epämiellyttävä ajankohtaisuus liittyy otsikossa esitettyyn kysymykseen. Hän ymmärsi jo varhain, ettei mikään poliittinen yhteisö voi pitkällä aikavälillä rakentua yksinomaan talouden, oikeuden tai universaalien moraaliperiaatteiden varaan. Poliittinen yhteisö tarvitsee myös käsityksen siitä, mitä se on valmis puolustamaan ja minkä puolesta se on valmis kantamaan vastuuta.

Kuten Turun yliopiston politiikan tutkija Ville Suuronen on kirjoittanut, Schmittin ajattelussa demokratia perustui aina jonkinlaiseen yhteiseen substanssiin — yhteisiin historiallisiin kokemuksiin, kulttuurisiin siteisiin tai käsitykseen poliittisesta yhteisyydestä. Sama ongelma koskee myös valtioliittoja: niiden jäsenillä täytyy olla riittävä kokemus yhteisestä poliittisesta kohtalosta.

Euroopan unionin paradoksi on siinä, että se onnistui kesyttämään valtapolitiikan omalla alueellaan juuri hetkellä, jolloin muu maailma palasi siihen. Tämän vuoksi Eurooppa näyttäytyy nykyisessä kansainvälisessä järjestelmässä usein enemmän geopoliittisena objektina kuin aidosti strategisena toimijana. Toiminta on parhaimmillaankin vain reaktiivista kuin että Eurooppa ja erityisesti EU näyttäisivät tietä eteenpäin.

Mikään kuvattu ei tarkoita sitä, että Euroopan tulisi omaksua Schmittin ajattelu sellaisenaan. Hänen ajattelunsa sisälsi autoritaarisia ja vaarallisia piirteitä, eikä hänen ystävät–viholliset-ajattelunsa tarjoa kestävää perustaa eurooppalaiselle kriisiytyneelle liberaalille demokratialle.

Silti hänen analyysinsä kansainvälisen politiikan luonteesta sisältää keskeisiä kysymyksiä, joita Eurooppa ei enää voi väistää. Euroopan ja EU:n pitäisi kyetä vastaamaan kysymyksiin:

Mitä Eurooppa oikeastaan puolustaa – ja miksi? Onko Euroopalla yhteinen strateginen tahto? Voiko eurooppalainen poliittinen yhteisö selviytyä maailmassa, jossa muut suurvallat ajattelevat edelleen suvereniteetin, voiman ja geopoliittisen kilpailun kautta?

Ukrainan sota on pakottanut Euroopan kohtaamaan nämä kysymykset ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Samalla se on paljastanut, kuinka keskeneräinen Euroopan poliittinen identiteetti edelleen on.

Eurooppalaisille on tullut yhä selvemmäksi myös se, että unionin on uudistuttava perusteellisesti. Tämä koskee niin päätöksentekoa, instituutioiden asemaa kuin koko Euroopan unionin strategista roolia muuttuvassa maailmassa.

Pekka Väisänen on valtiotieteilijä, yhteiskuntatieteiden tohtori ja Mission Grey -killan jäsen, joka väitteli vuonna 2022 Ranskan presidentti Emmanuel Macronin poliittisesta ajattelusta.

Lue myös

Moni tekee tämän virheen omakotitalossa – Lasku voi olla tuhansia euroja

Kovat pakkaset ja voimakkaasti sahaavat lämpötilat näkyvät merkittävänä piikkinä kotitalouksien putkistovuotovahingoissa, kertoo Pohjola...
19.11.2026 21:32

Väitös: Pikkulasten hammashoidosta paljastui karu totuus – "Erityisen huolestuttavaa"

Tuore väitöskirja paljastaa huolestuttavia tietoja suun terveydenhuollon palveluiden toteutumisesta alle kouluikäisten lasten kohdalla. Anna-Maria...
19.11.2026 21:15

Vaalit 2027 | Keskusta käynnistää kampanjansa aivan uudella tavalla

Puolueristeilyllä puhuvat muiden muassa Saimi Hoyer ja Lasse Lehtonen
19.11.2026 19:15

Aihetunnisteet

Eurooppa geopolitiikka

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Trumpilta viesti Ukrainan sodasta – vakuuttaa Kiinan olevan samoilla linjoilla
Uutiset | 19.11.2026 10:30
Edes keskustaedustajan anteeksipyyntö ei auttanut – hallitus jatkoi edeltäjänsä syyttelyä sote-poteroistaan
Uutiset | 19.11.2026 7:00
PS:n Tynkkynen kutsui Razmyaria ”troijan hevoseksi” – Lindtmanilta paloi käämi
Uutiset | 19.11.2026 10:25
Alaskan senaattorinpaikka demokraateille, Mary Peltolalle yli 50 prosenttia äänistä
Uutiset | 18.11.2026 6:17
Koomikko nimitti Halla-ahoa fasistiksi vastauksessaan somejulkaisuun – kunnianloukkausoikeudenkäynti alkaa
Uutiset | 18.11.2026 1:01
Putin: Venäjä vastaa Kertshinsalmen iskuihin tuskallisesti
Uutiset | 19.11.2026 14:42
Trump tapasi Putinin ja hehkutti ystävyyttä – Stubb neuvottelee Ukrainan tulevaisuudesta Berliinissä
Uutiset | 19.11.2026 8:30
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Eduskunta linjasi: Airbnb-vuokraukseen tulee vuorokausirajat
Uutiset | 18.11.2026 16:35
Yliäänilentoja ja kirkkaita valoilmiöitä – Suomen taivaalla tapahtuu tänään paljon
Uutiset | 19.11.2026 6:50
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17
Somalia ja Somalimaa ovat kuin yö ja päivä – miten samalta pohjalta syntyi kaoottinen sotatanner ja vakaa demokratia?
Uutiset | 16.11.2026 21:25
New York Times: Venäjän vaatimukset Ukrainan sodasta ja Euroopan turvallisuudesta eivät ole muuttuneet
Uutiset | 14.11.2026 14:32
Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Miksi Suomessa ei lähdetä barrikadeille, vaikka maa keikkuu työttömyystilastojen kärjessä? – Tutkija kommentoi
Uutiset | 16.11.2026 14:25
Miksi tupakoitsijat sairastuvat harvemmin Parkinsonin tautiin? Tuore tutkimus tarjoaa selityksen
Uutiset | 13.11.2026 21:44
Merz: Euroopan ei tarvitse keskustella turvallisuudestaan Venäjän kanssa
Uutiset | 13.11.2026 15:14
Putinin jättihanke sai osuman – Venäjän hallitus hätäkokoukseen
Uutiset | 17.11.2026 9:59
Rock | Keikka Kremlin sydämessä jäi Gary Mooren viimeiseksi – lähes neljän promillen humala vei kitaristilegendan Espanjan-lomalla
Uutiset | 7.11.2026 21:12
Moskova ja Peking jyrähtävät: Ulkopuolisten ei pidä sotkeutua
Uutiset | 22.10.2026 9:00
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Nuohoojalla voi olla hyvä syy kieltäytyä työstään – ”Suuri osa ei ota huomautuksia riittävän vakavasti”
Uutiset | 2.11.2026 22:15
Kiovalaiset elävät jatkuvan paineen alla – ”Valmistautukaa, Suomen kansa, sillä saatatte olla seuraavia”
Uutiset | 6.11.2026 9:00
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Ilmasota | F-35:n ”esi-isä” oli sodassa kova rauta – romanialaiset aiheuttivat amerikkalaispiloteille painajaisen kesällä 1944
Uutiset | 6.11.2026 21:38
Purra teki johtopäätöksen Wolt-kuskeista: ”Suomi ei tarvitse maailmalta näitä korkeakoulutettuja ’huippuosaajia’”
Uutiset | 30.10.2026 9:03
Historia | Miksi antifasistinen valtio puki sotilaansa kuin natsit? DDR:n armeijan ulkoasu hämmensi monia
Uutiset | 25.10.2026 21:38
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Uusimmat

Moni tekee tämän virheen omakotitalossa – Lasku voi olla tuhansia euroja
Uutiset | 19.11.2026 21:32
Väitös: Pikkulasten hammashoidosta paljastui karu totuus – ”Erityisen huolestuttavaa”
Uutiset | 19.11.2026 21:15
Vaalit 2027 | Keskusta käynnistää kampanjansa aivan uudella tavalla
Uutiset | 19.11.2026 19:15
Suomen suurlähettilään sijainen puhutteluun Moskovassa venäläisurheilijoiden maahanpääsyrajoitusten vuoksi
Uutiset | 19.11.2026 18:51
Keskusta vaati takuutyötä työttömille nuorille – työministeri ei lämpene
Uutiset | 19.11.2026 18:03
Syyttäjä vaatii Pelttarille ehdollista vankeutta suojelupoliisin tiedustelutoimintavyyhdissä
Uutiset | 19.11.2026 17:53
Olga Oinas-Panuma kysyy hallitukselta poliisien sakkotavoitteista: ”Tavoite ei voi olla maksimaalinen sakottaminen”
Uutiset | 19.11.2026 17:34
Häkkänen valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan räjähdetuotteita yli 460 miljoonalla
Uutiset | 19.11.2026 16:29
SDP:n Razmyar Tynkkysen puheista: ”Äärimmäisen alhaista”
Uutiset | 19.11.2026 16:21
Ministerit joutuivat opposition grilliin
Uutiset | 19.11.2026 15:55
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Minkä pitäisi olla keskustan kärkiteema vaaleissa? – Johtopaikkaa puoluekoneessa tavoittelevat kertovat
Uutiset | 15.11.2026 13:00
Osakesäästäjiltä peukkua Kurvisen avaukselle valtionobligaatioiden palauttamisesta: Pankkitileiltä voisi liikahtaa jopa miljardeja
Uutiset | 10.11.2026 13:45

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Moni tekee tämän virheen omakotitalossa – Lasku voi olla tuhansia euroja
Uutiset | 19.11.2026 21:32
Väitös: Pikkulasten hammashoidosta paljastui karu totuus – ”Erityisen huolestuttavaa”
Uutiset | 19.11.2026 21:15
Vaalit 2027 | Keskusta käynnistää kampanjansa aivan uudella tavalla
Uutiset | 19.11.2026 19:15
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Tasa-arvon edistäminen parantaa kaikkien hyvinvointia
Mielipide | 19.11.2026 9:07
Kotimainen kala vaarassa hukkua byrokratiaan 
Mielipide | 19.11.2026 9:02
Lukijalta: Hyvinvointi tarvitsee tekijänsä
Mielipide | 17.11.2026 12:46
Lukijalta: Arvojen ja aluepolitiikan suuri päivä
Mielipide | 17.11.2026 9:40

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Mika Ågren jatkaa Päijät-Hämeen keskustan johdossa – piiri täydensi eduskuntavaalien ehdokaslistaa
Keskusta | 19.11.2026 11:18
Mikä ihmeen kasvupäivä? – Keskusta hakee suuntaa Suomelle tuomalla asiantuntijoita ja päättäjiä yhteen
Uutiset | 18.11.2026 19:30
Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen pyrkii eduskuntaan keskustan listalta
Uutiset | 18.11.2026 10:19
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata