"Vaarantaa tuhannet työpaikat" – keskustalaista yrittäjyystyöryhmää kismittää pakkosiirto kunnan järjestämään jätekuljetukseen
Jätteiden kuljetuksen on tähän saakka saanut järjestää joko kunta tai asukas itse.
Jätelain uudistuksessa jätehuollon järjestämisvastuuta halutaan kuitenkin selkeyttää niin, että kunta järjestäisi kiinteän jätteen kuljetuksen keskitetysti.
Pohjois-Pohjanmaan Keskustan yrittäjyystyöryhmä on huolissaan siitä, että pakollinen siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vie asukkailta valinnanvapauden, heikentää yrittäjyyden mahdollisuuksia ja lisää kunnallista byrokratiaa.
– Voittajina isoissa kilpailutuksissa ovat useimmiten valtakunnalliset ja kansainväliset isot toimijat. Uudistus vaarantaa satojen yritysten toiminnan ja tuhannet työpaikat, työryhmän puheenjohtaja Viljo Långström kirjoittaa Suomenmaan mielipideosastolla.
Hän katsoo, ettei jätelakiesitykseen otetuilla suositusluontoisilla kilpailutuskirjauksilla ei ole riittävää vaikutusta julkisten kilpailutusten lopputulokseen.
– Vastaavia kirjauksia on jo nyt ollut voimassa olevassa hankintalaissa ja kilpailutustavoitteissa, Långström toteaa.
Pohjois-Pohjanmaan Keskustan yrittäjyystyöryhmä vaatiikin, että uudessa jätelaissa säilytetään kuntien valinnanvapaus päättää jätteiden keräyksestä omalla alueellaan.
Lausuntokierros ympäristöministeriön laatimasta luonnoksesta jätelaiksi päättyi tiistaina.
Jätelain uudistusta pohtineen työryhmän mukaan kuljetusjärjestelmän selkeyttäminen antaisi kunnille selvästi paremmat mahdollisuudet järjestää laajentuva erilliskeräys kustannustehokkaasti ja vähentää kuljetusten ympäristöhaittoja.
Kunnalla olisi mahdollisuus ottaa kattavasti käyttöön lajitteluun kannustavia jätemaksuja ja hyödyntää ympäristöä säästäviä jätteenkeräyskeinoja, kuten monilokero-, yhteis- tai korttelikeräyksiä, työryhmä perustelee.
Se ei ollut yksimielinen kuljetusjärjestelmää koskevassa ehdotuksessaan.
Jätteen kierrätystä pyritään lisäämään merkittävästi. Uudistetun jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.