Kenraalimajuri: Putinille "ei senttiäkään" arktisesta alueesta
Norjan maavoimien komentajan, kenraalimajuri Lars Lervikin mukaan Nato on valmis puolustamaan Norjan arktisia alueita Venäjän hyökkäykseltä ”ensimmäisestä senttimetristä alkaen”.
Ukrainan epäsymmetrisen sodankäynnin taktiikat ovat tarjonneet oppitunteja Pohjois-Euroopan puolustussuunnitteluun, Lervik sanoo The Timesin haastattelussa.
Vuosikymmenten ajan Naton suunnitelma liittokunnan pohjoisimpien alueiden puolustamiseksi Venäjää vastaan perustui brittiläisten merijalkaväen joukkojen ja norjalaisten joukkojen viivytystaisteluun ja vetäytymiseen Norjan pohjoisesta Finnmarkin maakunnasta.
Tavoitteena oli voittaa aikaa, kunnes yhdysvaltalaiset vahvistukset saapuisivat auttamaan menetettyjen alueiden takaisinvaltauksessa.
Venäjän presidentin Vladimir Putin aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on kuitenkin osoittanut, kuinka vaikeaa suuren joukon on liikkua droonien täyttämässä maastossa. Samalla Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin yhä hyökkäävämpi Nato-vastainen retoriikka on asettanut Yhdysvaltojen tuen kyseenalaiseksi.
– Norja, Suomi, Baltian maat ja muut Nato-maat ovat siirtymässä yhä enemmän kohti ’tuumaakaan ei anneta periksi’ -tyyppistä linjaa, Naton maaliskuisen Cold Response 26 -harjoituksen maajoukko-osuutta johtanut Lervik sanoo Timesille.
Norjan Finnmarkin 190 kilometrin mittaisen maarajan takana sijaitsee Venäjälle kuuluva Kuolan niemimaa, joka on Venäjän pohjoisen laivaston ja sen ydinasekykyisten ballististen ohjusveneiden koti. Se on yksi Euroopan raskaimmin militarisoiduista alueista.
Venäjä laajentaa parhaillaan dramaattisesti tukikohtaverkostoaan arktisella alueella ennakoiden mahdollisesti uusien mineraalirikkauksien löytymistä ja tavoitellen uuden, Euroopan ja Aasian välisen pohjoisen merireitin hallintaa napajään sulaessa.
Venäjällä ja Norjalla on myös 1 600 kilometrin pituinen meriraja. Se toimii ratkaisevana ennakkovaroitusalueena, jossa Nato voi havaita Grönlannin, Islannin ja Britannian väliseen aukkoon (GIUK gap) suuntaavat venäläiset sukellusveneet ja seurata niitä Atlantille.
Näin Venäjää estetään tuomasta ydiniskukykyään sekuntien päähän Yhdysvaltojen rannikosta.
Kremlin vakoilu Norjan keskeisissä sotilaskohteissa on lisääntynyt, ja Venäjän kotimaan propaganda vakuuttaa kansalaisille maan olevan jo sodassa Natoa vastaan. Tämän vuoksi Norja on alkanut tehostaa valmistelujaan hyökkäyksen varalta.
Norja perustaa parhaillaan ensimmäistä pysyvää prikaatiaan Finnmarkiin ja ottaa ukrainalaisia puolustusteknologiayhtiöitä mukaan norjalaisen puolustuksen suunnitteluun, Lervik sanoo Timesille.
– Nyt tekemisessämme on aivan eri tason keskittyminen ja vakavuus verrattuna siihen, mitä teimme 10–15 vuotta sitten. Tietysti, kun venäläiset kasvattavat suorituskykyään, me kasvatamme myös omaamme. Perustamme ensimmäistä kertaa prikaatin Finnmarkiin. Verrattuna siihen, mitä venäläiset suunnittelevat tekevänsä aivan rajan toisella puolella, se ei ole eskaloivaa, kenraalimajuri toteaa.
Lervikin mukaan kuluva vuosi merkitsee ”historiallista hetkeä”, kun uudet Nato-liittolaiset Suomi ja Ruotsi tuodaan ensimmäistä kertaa yhteen Norjan kanssa yhteisessä pohjoisimpien alueiden puolustussuunnitelmassa.
– Kehitämme nyt yhtä suunnitelmaa, johon sisältyvät suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja muiden liittolaisten yksiköt. Tämä on ensimmäinen kerta, kun toteutamme käytännössä yhtä Nato-johtoa ja yhtä suunnitelmaa Pohjoismaille. Meillä ei ole ollut tällaista rakennetta Pohjoismaissa 500 vuoteen.