SAK loisi tulokehysmenettelyn ja karsisi verotukia – Hakaniemestä tuhti tukku tavoitteita ensi vaalikaudelle
Palkansaajakeskusjärjestö SAK lyö rumpua Suomen palauttamiseksi ”pohjoismaiselle tielle” ensi vaalikaudella.
SAK:n julkistaman ensi vaalikauden tavoiteohjelman mukaan tämä tarkoittaa tasapainon hakemista työntekijöiden aseman, sopimusjärjestelmän ja valtiontalouden välillä.
Järjestö vääntäisi Suomea ulos ”yksipuolisesta leikkauspolitiikasta”, mutta tarjoten myös tukun hakaniemeläisiä rakenteellisia uudistuksia vahvan turvaan, laajaan veropohjaan ja sopimisen kulttuuriin nojaten.
Talouspolitiikan osalta SAK vaatii perinteisen menokuri-ajattelun laajentamista ottamalla käyttöön menokehysten rinnalle myös tulokehykset.
Tulokehyksillä pyrittäisiin varmistamaan valtion veropohjan riittävyys sitomalla hallitukset tiettyyn verotulojen tasoon, mikä estäisi julkisen talouden rapauttamisen hallitsemattomilla veronkevennyksillä.
Veropohjaa SAK vahvistaisi karsimalla tehottomia verotukia, tiivistämällä kansainvälisen verosuunnittelun porsaanreikiä ja asettamalla maltillisen lähdeveron institutionaalisille sijoittajille, kuten säätiöille ja rahastoille.
Pääomatuloverotukseen järjestö esittää uutta, korkeampaa porrasta suurimmille tuloille oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.
Yritystukijärjestelmässä SAK peräänkuuluttaa tiukempaa seulaa. SAK leikkaisi suoria yritystukia juustohöylällä 10 prosenttia kilpailukyky ja huoltovarmuus kuitenkin huomioon ottaen.
Suoriin yritystukiin ja takauksien muodossa toteutettaviin tukiin SAK lisäisi sosiaalisia kriteerejä. Tukien vastineeksi pitäisi sitoutua esimerkiksi vahvistamaan työntekijöiden osaamista, työllistämään uusia työntekijöitä, kasvattamaan liiketoimintaa, kunnioittamaan työehtosopimuksia ja järjestäytyneitä työmarkkinoita sekä pidättäytymään korkeista osingoista.
Erityisenä ehtona SAK esittää, että merkittäviä osinkoja tai bonuksia jakavat yritykset eivät saisi irtisanoa työntekijöitä taloudellisilla perusteilla ilman erittäin painavia syitä.
Verotuista SAK karsisi pois muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen, metsälahjavähennyksen, yrittäjävähennyksen, perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen, turpeen alemman verokannan, turpeen verottoman käytön ylärajan ja maatalouden energiaveron palautuksen.
Työmarkkinoilla SAK tavoittelee neuvottelutasapainon palauttamista siirtämällä paikallisen sopimisen tulkintaetuoikeuden työnantajalta luottamusmiehelle.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korosti ohjelman julkistamistilaisuudessa, että kyseessä on Ruotsissa käytössä oleva pohjoismainen malli.
– Vaativa asia, mutta me tietysti luotamme siihen, että koulutetut luottamushenkilöt kyllä pystyvät operoimaan riittävällä tavalla siellä ja tuomaan tasapainoa paikalliseen sopimiseen, Eloranta summasi.
Työsuhdeturvaa järjestö vahvistaisi uudella muutosturvarahalla, joka takaisi irtisanotulle kahden tai kolmen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen ja tukisi uudelleenkouluttautumista.
Koulutuksen puolella SAK vaatii jatkuvan oppimisen tuen luomista lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle, jotta työntekijät voivat kehittää osaamistaan työuran aikana.
Työhyvinvointia parannettaisiin tuomalla lakiin ”oikeus olla tavoittamattomissa” -periaate sekä käynnistämällä kokeiluja lyhyemmästä työajasta ansioiden pysyessä ennallaan.
Lisäksi järjestö esittää sovittelutoiminnan uudistamista siirtämällä valtakunnansovittelijan toimiston itsenäiseksi yksiköksi ja perustamalla sen yhteyteen riippumattoman talousanalyysiyksikön