Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee toimia hoivahenkilöstön kielitaidon vahvistamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on alkanut valmistella toimia hoivahenkilöstön kielitaidon vahvistamiseksi, ministeriö tiedottaa. Lisäksi tavoitteena on tukea työnantajia kieliosaamisen kehittämisessä.

Vielä ei ole tiedossa, kuinka monen työntekijän kielitaitoa tulisi parantaa. Arvio on, että noin 2 600–3 200 työntekijää vuodessa tarvitsisi nykyistä laajempaa kielikoulutusta. Tämän lisäksi työelämässä on ministeriön mukaan paljon ammattilaisia, joiden kielitaitoa tulisi vahvistaa.

Ministeriö myös tarkastelee mahdollisuutta nostaa kielitaitovaatimusta. Nykyään vaatimus on tasolla B1, joka vastaa alhaisimmillaan kohtalaista kielitaitoa tavallisissa työn ja vapaa-ajan tilanteissa. Tarkastelussa on vaatimuksen nostaminen tasolle B2, joka vastaisi alhaisimmillaan itsenäisen kielitaidon perustasoa.

Ministeriön tiedotteen mukaan ulkomailta Suomeen muuttaneen hoivahenkilöstön kielitaidoissa on osin havaittu puutteita. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin mukaan kielitaito on keskeinen osa potilasturvallisuutta.

– Tavoitteena on varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä on työtehtäviensä ja kielialueen edellyttämä kielitaito ja että työnantajilla on kielitaidon varmistamiseen riittävät työvälineet ja tuki, Rydman sanoo tiedotteessa.

Pidemmän aikavälin tavoitteena on kehittää sote-alalle oma kielitutkinto, joka mittaisi työssä tarvittavaa kielitaitoa.