EU-johtajat aloittivat väännön Ukrainan elintärkeästä rahoituksesta – "Epäonnistuminen olisi geopoliittinen katastrofi"
EU:n johtajat kokoontuivat torstaina Brysseliin vuoden tärkeimmäksi kuvattuun huippukokoukseen, jossa tarkoituksena oli löytää sopu Ukrainalle elintärkeästä rahoituksesta.
Ukrainan budjetti on palamassa loppuun ensi keväänä, ja EU on sitoutunut turvaamaan Ukrainan rahoituksen. Vaihtoehtoja on kaksi: Venäjän jäädytettyjen varojen käteistuotoista koostuva 210 miljardin sotakorvauslaina tai EU:n budjetista taattava yhteinen laina eli käytännössä yhteisvelka. Näistä ensimmäinen vaatii jäsenmaiden määräenemmistöpäätöksen, toinen yksimielisen päätöksen.
Huippukokouksesta odotettiin vaikeaa. Jäädytetyistä venäläisvaroista valtaosaa hallinnoivalla Belgialla on ollut viimeiseen asti varauksia sotakorvauslainasta, jota valtaosa jäsenmaista tukee.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että näkee jäädytetyt varat yhä ainoana vaihtoehtona Ukrainan tueksi. Hän huomautti, että yhteiseen lainaan perustuva malli vaatisi jäsenmailta yksimielisen tuen, mitä tuskin on luvassa esimerkiksi Unkarin vastustuksen takia.
– Yhteislainavaihtoehtoa ei käytännössä mielestäni ole, koska se vaatii yksimielisen päätöksen — en halua käydä sitä keskustelua edes, vaan nyt keskitytään tämän ratkaisun aikaansaamiseen, hän sanoi.
Belgialla on ollut ennen kaikkea kolme lainaan kohdistuvaa keskeistä huolta, joihin EU on pyrkinyt löytämään ratkaisuja koko syksyn. Mediatietojen mukaan Belgian pääministeri Bart de Wever kävikin vielä torstai-iltapäivänä keskusteluita komission kanssa suljettujen ovien takana.
Korkea EU-virkamies kertoi torstaina, että Belgia vaatii muilta jäsenmailta muun muassa rajattomia takuita taloudellisten riskien kattamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muiden EU-maiden antamille takuille ei tulisi asettaa ylärajaa. Aiemmin ajatuksena on ollut, että maat takaisivat lainaa suhteessa bruttokansantuotteeseensa.
Lisäksi Belgia haluaa varmistaa, että EU kykenee maksamaan varat heti takaisin Venäjän keskuspankille, jos sellaiseen tilanteeseen ajauduttaisiin. Käytännössä näin voisi käydä, mikäli Venäjä-vastaiset pakotteet syystä tai toisesta raukeaisivat.
Tämä riski on kuitenkin pienentynyt sen jälkeen, kun jäsenmaat päättivät viime viikolla, että jäädytetyt venäläisvarat pysyvät EU-alueella.
Lisäksi Belgia haluaa, että kaikki muutkin jäsenvaltiot, joissa sijaitsee jäädytettyjä venäläisvaroja, ottavat ne käyttöön Ukrainan hyväksi.
Belgia viesti torstaiaamuna, ettei se edelleenkään pidä ajatuksesta sotakorvauslainasta, mutta on valmis siihen, jos kaikki riskit jaetaan.
– Silloin hyppäämme kielekkeeltä yhdessä muiden eurooppalaisten kanssa ja toivomme, että laskuvarjo pitää meidät turvassa, de Wever sanaili Belgian parlamentille torstaina ennen huippukokousta.
De Weverin mukaan vaihtoehto eli Ukrainan jääminen ilman rahoitusta olisi katastrofaalinen.
– Se olisi Euroopalta äärimmäinen geopoliittinen epäonnistuminen, jonka seuraukset tuntuisivat vuosikymmeniä.
EU:ssa linja oli kuitenkin se, ettei kokouksesta lähdetä ennen kuin joku sopu rahoituksesta on saatu aikaan.
– Vakuutan teille, että emme lähde tästä huippukokouksesta ennen kuin päätös on saatu aikaan. Emme myöskään hyväksy ratkaisua, joka riskeeraisi Belgian ja belgialaisten turvallisuuden, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa sanoi.