Dronet tulevat ensi vuonna osaksi varusmiesten koulutusta – Samoin niiden torjunta

Ukrainan sodassa merkityksensä osoittaneet dronet ovat tulossa vauhdilla osaksi suomalaisten varusmiesten arkea.  Kouluttaminen valikoiman kevyessä päässä olevilla aseistetuilla mikrolennokeilla käynnistyy Maavoimien kaikissa joukko-osastoissa ensi vuonna.

Uutta kalustoa ja koulutusta esiteltiin medialle tiistaina Niinisalossa, jossa sää oli hyvä esimerkki suomalaisten olosuhteiden asettamista haasteista lentotoiminnalle: heikosti valoa, pilviä matalalla, paljon kosteutta ilmassa. Valikoimasta jäi puuttumaan vain jäätäminen.

Maavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Pasi Välimäen mukaan kaikki Niinisalossa esitelty on rakennettu noin vuoden kuluessa. Kiire on, mutta samalla pitää varoa hankkimasta vanhentuvaa tai muuten epäkelpoa kalustoa varastoon.

– Muutosten pitää olla sellaisia, että ne on helppo viedä käytäntöön, jotta kykenemme säilyttämään valmiuden, Välimäki tiivistää.

Kenraalin mukaan Suomi ei ole droneulottuvuudessa ensimmäisellä aallonharjalla, vaan vastaa nousemassa sinne. Toistaiseksi Puolustusvoimilla on käytössään droneja määrä, jota Välimäki kuvailee sanalla ”riittämätön”. 

Kameran välittämän kuvan avulla ohjattavista FPV-droneista (first person view) aivan pienimmillä lennettiin Niinisalon mediapäivässä sisätiloissa läpi putkien ja renkaiden. FPV-lasit silmillä istuvien varusmiespilottien koulutukseen rakennettu sokkelo muistuttaa jonkinlaista pikkulintujen agilityrataa.

Kersantti Suvi Satama vakuuttaa, ettei dronepilotiksi tarvitse olla videopeliharrastaja.

– Itsekin lähdin tähän ihan nollapohjalta ja olen oppinut tämän vuoden aikana kaiken sen, minkä tiedän lennokeista, nyt jo kouluttajaksi edennyt Satama kertoo.

– Tämä on tosi monipuolinen kokonaisuus, joka on vaatinut todella paljon aikaa omaksua ja oppia virheiden kautta, hän jatkaa.

Dronet kehittyvät tahtia, jossa ei puhuta perinteisempien sotakalustohankintojen tapaan vuosista vaan kuukausista. Sama koskee vuorovaikutteisesti myös keinoja havaita ja torjua lentävää uhkaa.

Ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Mano-Mikael Nokelaisen mukaan Suomen omia kehitysohjelmia käynnistettäessä noin neljä vuotta sitten ei tiedossa vielä juurikaan ollut erityisiä lennokkien torjuntasuorituskykyjä.

– Tällä hetkellä uusia kyvykkyyksiä nousee kuin sieniä sateella, Nokelainen kuvailee.

Omasuojaan tehtyjen hankintojen perusteella suomalaisvarusmiehistä monet saavat jatkossa tehdä tuttavuutta muun muassa yksittäisen taistelijan mukanaan kantaman dronen havaitsemislaitteen kanssa. Laitteen on valmistanut suomalainen Sensofusion.

Rynnäkkökivääreihin on puolestaan hankittu erityisesti dronejen torjuntaan sopivia israelilaisvalmisteisia älytähtäimiä.

– Kun tähtäät lennokkiin, niin se muodostaa ennakkopisteen eli käytännössä kertoo ampujalle, että sinun pitää apua näin etäälle siitä, että luoti osuisi, Nokelainen kuvailee.

Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää, kuinka usea varusmies laitteiden käyttöön koulutetaan.

Dronejen torjumisen ohella vähintään yhtä tärkeää on niiltä suojautuminen ja siinä keinot ovat monesti vanhoja tuttuja. Mutta jotain uutta on myös tällä rintamalla:

– Meillä on otettu varusmiesten kanssa naamioverkkojen lisäksi käyttöön myös dronentorjuntaverkkoja, Nokelainen kertoo.