Hallitukselta 40 miljoonaa euroa omalääkäreihin – puolet käytettävä yrittäjämalleihin

Hallitus esittää 40 miljoonan euron rahoitusta omalääkäri- ja omatiimimallien kehittämishankkeisiin hyvinvointialueilla.

Esitys sisältyy hallituksen ensi vuoden budjettia täydentävään esitykseen, joka annettiin eduskuntaan torstaina. Rahoitus jaettaisiin hyvinvointialueille valtionavustuksina.

40 miljoonasta eurosta vähintään puolet käytetään uusiin ammatinharjoittajamallin hankkeisiin, joissa omalääkärit siis ovat yrittäjiä.

– Kokemus Länsi-Uudeltamaalta on osoittanut, että se toimii hyvin. Lääkärit ovat tyytyväisiä, potilaat ovat tyytyväisiä, se on kustannustehokasta ja palkitsevaa, perusteli sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) tiedotustilaisuudessa torstaina.

Juuson mukaan ammatinharjoittajamalli mahdollistaa lääkärille myös sen, että tämä voi valita, kuinka suuren väkimäärän ottaa ja kuinka paljon ansaitsee. Juuson mukaan kannustavuuselementti on olennainen.

– Mutta on totta, että meillä on omalääkäreitä, jotka toimivat virkasuhteessa, ja sielläkin se toimii oikein hyvin ja on tyytyväisiä asiakkaita.

Hallituksen mukaan omalääkärimallien kehittämistä hidastaa muun muassa lääkäreiden heikko saatavuus. Tarkoituksena on, että lisärahalla voidaan palkata alueilla lisää henkilökuntaa.

Hallituksella ei kuitenkaan ole arviota, kuinka monta lääkäriä tai hoitajaa tällä 40 miljoonan euron lisärahalla tullaan saamaan.

– Vielä emme ole päässeet siihen pisteeseen, että olisimme voineet laskea. Odotamme hankehakemuksia alueilta ja toivon mukaan mahdollisimman monta.

Avustuksien myöntämisessä aiotaan hallituksen mukaan huomioida alueiden erilaiset tilanteet omalääkärimallien kehittämisessä.

Omalääkärimalli voi tarkoittaa yksinkertaistettuna esimerkiksi sitä, että tietyn alueen väestö jaetaan osiin, joista jokaiselle nimetään oma lääkäri. Asukkaille voidaan myös nimetä omia hoitajia tai laajempia tiimejä. Joillakin alueilla omalääkäreitä on nimetty niille, jotka tarvitsevat terveyspalveluita eniten.