Lukijalta: Voitaisiinko Petteri Orpon tahto toteuttaa perustamalla "Länsi-Euroopan unioni" uudelleen?
Viimeisimmät uutiset Euroopan unionista osoittavat, että sitä ollaan täyttä vauhtia militarisoimassa.
Ne tuovat mieleen viime keväänä Suomessa käydyt keskustelut.
Silloin pääministeri Petteri Orpo useissa yhteyksissä korosti, että Euroopan puolustuspilaria ei pitäisi rakentaa EU:n puitteisiin, vaan sen tulisi olla osa Naton sotilaallisia rakenteita.
Omissa blogikirjoituksissani kannatin voimakkaasti Petteri Orpon ajatuksia.
Brysselissä viime aikoina käytyjä keskusteluja seuratessani mieleeni on tullut ajatus, että runsaat kymmenen vuotta sitten lakkautettu Länsi-Euroopan unioni voitaisiin ehkä perustaa uudelleen ja antaa sille nykyaikaan soveltuvia tehtäviä.
Wikipediassa kerrotaan, että Länsi-Euroopan unioni (Western European Union, WEU) oli järjestö, joka valmisteli ja pani täytäntöön Euroopan unionin päätökset yhteisen puolustuspolitiikan alalla. Siitä oli tarkoitus tehdä Euroopan unionin puolustuskomponentti ja Naton eurooppalainen pilari.
Länsi-Euroopan unioni perustettiin alun perin vuonna 1948 – ennen Natoa ja Euroopan unionin edeltäjiä. Ranska, Britannia ja Benelux-maat allekirjoittivat perustamissopimuksen, jossa ne lupailivat toisilleen keskinäistä poliittista ja sotilaallista tukea. Muita valtioita liittyi sopimukseen, mutta useiden vuosien ajan WEU:n asema ei ollut käytännössä merkittävä.
WEU uudistui 1980-luvun puolivälissä, jolloin EU-maat päättivät, että sen asemaa on vahvistettava siten, että siitä tulee Euroopan unionin puolustuskomponentti ja Naton eurooppalainen pilari.
Amsterdamin sopimuksessa vuodelta 1997 tehtiin mahdolliseksi Länsi-Euroopan unionin sulauttaminen Euroopan unioniin. Euroopan unioni olisi voinut turvautua WEU:hun humanitaarisissa rauhanpalautustehtävissä ja hätäaputoimissa, rauhanturvaamisessa ja sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä.
Maaliskuussa 2010 WEU päätettiin lakkauttaa, ja sen toiminta päättyi 1. heinäkuuta 2011. Pääasiallisena perusteena oli, että EU:n Lissabonin sopimus teki tällaiset monikansalliset organisaatiot EU:n kannalta turhiksi.
Suomen suhde WEU:iin oli esillä, kun kävimme neuvotteluja maamme liittymisestä Euroopan unioniin. Kerroin tästä vuonna 1993 ilmestyneessä kirjassani On muutoksen aika 2 (s. 89–99).
Monet EU-maat vaativat, että Suomen olisi jäseneksi tullessaan liityttävä myös WEU:n jäseneksi.
Naton piirissä tällaiset näköalat eivät herättäneet ihastusta. WEU oli Naton länsieurooppalainen pilari, jolla ei ollut erillistä johtojärjestelmää. Jos puolueettomat maata olisi velvoitettu liittymään Natoon, olisi sille syntynyt tosiallinen velvoite niiden puolustamiseen. Tällaista vastuualueensa laajentamista Nato ei ainakaan siinä vaiheessa halunnut.
Nämä keskustellut johtivat siihen, että Suomikin saattoi liittyä EU:n jäseneksi säilyttäen puolueettomuutensa ytimen, sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuksen.
Kun Amsterdamin sopimuksella oli tehty mahdolliseksi Länsi-Euroopan unionin sulauttaminen Euroopan unioniin, Suomi päätti vuonna 1997 liittyä WEU:n tarkkailijajäseneksi.
Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin WEU lakkautettiin.
Tämän jälkeen Euroopassa on tapahtunut monia muutoksia, joiden vuoksi WEU:n olemassaololle ja toiminnalle saattaa olla jälleen vahvoja perusteita.
Eduskunnassa maaliskuussa 2025 käydyn turvallisuuspoliittisen keskustelun jälkeen kirjoittamassani blogissa torjuin jälleen ajatukset EU:n kehittämisestä ylikansalliseksi liittovaltioksi, suurvallaksi ja sotilasmahdiksi.
”Tähän suuntaan ei pidä edetä. Sen sijaan meidän kannattaa pohtia mahdollisuuksia kehittää Euroopan unionia jälleen rauhan järjestönä.”
Kirjoitin pääministeri Petteri Orpon korostaneen, että eurooppalainen turvallisuuspilari pitää rakentaa Naton puitteisiin.
”Juuri näin on toimittava. Mukana olisivat myös EU:n ulkopuoliset Nato-maat. Toisaalta näissä puitteissa olisi mahdollisuus järjestää järkevää yhteistyötä puolueettomien EU-maiden kanssa.
Euroopan unionilta pitäisi karsia sotilaalliseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. EU pitäisi pelkistää siviili- ja talousvoimaksi. Tämä helpottaisi unionin tulevaa laajentamista.
Toisaalta EU:n sisällä ja sen ulkopuolella olisi toteutettava joustavaa eriytyvää yhdentymistä. Olisi rakennettava samankeskisten kehien Eurooppaa.”
Käytännössä tämä ajatus voitaisiin toteuttaa perustamalla WEU uudelleen Naton eurooppalaiseksi pilariksi.
Tätä mahdollisuutta olisi vakavasti harkittava.
Paavo Väyrynen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/