Lenin, Mao, Chavez – moni valtio on halunnut säilyttää johtajansa ruumiit näytillä
Ruumiit voivat säilyä pitkäänkin kuoleman jälkeen. Tästä ovat esimerkkinä tuhansia vuosia vanhat muumioituneet ruumiit, kuten kylmän säilyttämä jäämies Ötzi.
Palsamointi (myös balsamointi) on menetelmä ruumiin suojaamiseksi mädäntymistä vastaan. Kestävä palsamointi ja ruumiin säilyttäminen ”elävän” näköisenä vaatii ylläpitoa tasaisin väliajoin.
Historiallisesti tunnetuin palsamointia harjoittanut kulttuuri oli muinaisen Egyptin kulttuuri. Myös muut kulttuurit ympäri maailman ovat osanneet taidon.
Modernin ajan erikoisuus ovat näytteillä pidetyt säilötyt valtionjohtajien ruumiit. Joukossa on monta yksinvaltiasta mutta myös demokraattisesti valtaan äänestettyjä johtajia.
Neuvostoliiton perustaja, 1924 kuollut Vladimir Iljits Lenin on maannut mausoleumissaan lasiarkussa jo yli sata vuotta. Hänet palsamoitiin pian kuoleman jälkeen ja ruumis asetettiin näytteille Moskovan Kremlissä sijaitsevaan mausoleumiin.
Lenin on onnistuttu säilyttämään hämmästyttävän hyvin. Hänen ihonsa on saatu näyttämään jopa paremmalta kuin vallankumousjohtajan eläessä.
Moni suomalainenkin on käynyt Leniniä katsomassa, esimerkiksi kylmän sodan ajan presidentti Urho Kekkonen. Kekkonen nosti Leninin poliittisesti merkittävään asemaan puheissaan kiittäen tätä Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta ja takaamisesta. Leninin korostaminen oli keino ohjata politiikan fokusta pois Neuvostoliiton hirmuhallitsija Josif Stalinista, ja muistuttaa Neuvostoliiton ylimmän auktoriteetin olevan Suomen valtiollisen olemassaolon ja itsemääräämisoikeuden takuumies, mitä myöhempienkään johtajien ei siksi tulisi kyseenalaistaa.
Lenin on päässyt jopa Guinnessin ennätysten kirjaan tekemällä harvoille mahdollisen ennätyksen. Hän on pisimpään mausoleumissa nähtävillä ollut valtionjohtajan palsamoitu ruumis.
Leninin lisäksi muita nähtävillä olevia valtionjohtajia ovat Kiinan Mao Zedong, Pohjois-Korean Kim Il-sung ja Kim Jong-il, Pohjois-Vietnamin Ho Tši Minh ja Filippiinien Ferdinand Marcos.
Myös vähemmän ainakin Suomessa tunnettuja valtionjohtajia on säilötty samalla tavalla. Afrikan ainoa tällainen tapaus on Kenian ensimmäinen presidentti Jomo Kenyatta. Hän kuoli vuonna 1978.
Myös Leninin seuraajan Stalinin palsamoitu ruumis oli näytillä Leninin mausoleumissa vuodesta 1953 vuoteen 1961. Tällöin mausoleumin nimi oli Leninin ja Stalinin mausoleumi. Stalinin ruumis kuitenkin siirrettiin Kremlin muuriin Neuvostoliiton pyristellessä irti Stalinin perinnöstä.
Mainituista kaikki paitsi Marcos ja Kenyatta olivat kommunistijohtajia.
Eräs syy pitää johtajat näytteillä on se, että he ovat kansallisia symboleja. Kommunistijohtajien tapauksessa kyse on myös ”vallankumouksen hengen säilömisestä” kuten brittiprofessori Margot Light ilmaisi asian Britannian yleisradiolle BBC:lle vuonna 2013.

Tuoreehkokin tapaus löytyy. Venezuelan presidentti Hugo Chavez kuoli vuonna 2013. Hänen ruumiinsa asetettiin näytteille ”ikuisiksi ajoiksi”.
Chavez oli suosittu johtaja, joka toisaalta tunnettiin itsevaltaisista otteistaan. Hän ei lakkauttanut demokratiaa kuitenkaan kokonaan.
Professori Sue Black brittiläisen Dundeen yliopiston anatomian laitokselta kommentoi palsamointia prosessina tuoreeltaan Chavezin tapauksen aikoihin BBC:lle.
Toisin kuin venezuelalaiset aikovat, Chavezin saati kenenkään muunkaan ruumis ei voi säilyä ikuisesti. Pitkään kylläkin niin kauan kuin siitä pidetään huolta.
– Ruumis kyllä hajoaa. Kymmenen vuoden päästä se ei näytä enää lainkaan yhtä hyvältä kuin aiemmin.
Palsamointi muistuttaa ruoan säilömistä. Professori vertaa ruumiin säilyttämistä suolakurkkujen säilömiseen.
– Periaate on sama kuin ruoassa. Ruumiin säilyttäminen pitkään vaatii steriiliä ympäristöä.
Koska veri voi olla bakteerien ravinnonlähde, veri tulee valuttaa ulos. Kudosten kemiallinen koostumus pitää myös saada muuttumaan ja haitalliset bakteerit pois ruumiista.
Ruumis tulee huuhtoa kauttaaltaan glyserolilla, joka on voimakas alkoholi, ja formaliinilla. Formaliinia käytetään myös haavojen hoidossa.
Mainittujen valtionjohtajien lisäksi esimerkiksi Argentiinan presidentin puoliso Eva Peron ja brittiläinen tiedemies Jeremy Bentham on palsamoitu näytille. Paavi Johannes XXIII:n ruumis on välillä ollut yleisön nähtävillä. Heistä Bentham on kuollut jo 1830-luvulla. Ruumis on näytillä tosin vahasta tehdyn pään kanssa, sillä oikea pää on huonossa kunnossa.
Moni muukin ruumis on palsamoitu, mutta ei julkisesti esillä. Tähän joukkoon kuuluu esimerkiksi Ranskan keisari Napoleon Bonaparte.
Lähteitä