Oulaskangas | Paikallisilta rajua ryöpytystä perussuomalaisille: "Luulin äänestäneeni ihmistä ja järjen ääntä"
– Nyt on viimeinen hetki näyttää, löytyykö kansanedustajilta sitä selkärankaa, oulaistelainen Marjo Kontinaho sanoo.
On tavallisen sateinen lokakuinen tiistai. Kontinaholla on meneillään pitkä työpäivä Oulaskankaan sairaalan päivystyksessä.
Pinnan alla tunnelma on kuitenkin kaikkea muuta kuin tavallinen. Oulaisissa ja sen lähikunnissa eletään eräänlaista kohtalon viikkoa.
Eduskunta äänestää perjantaina Oulaskankaan yöpäivystyksen jatkamista koskevasta kansalaisaloitteesta. Itse yöpäivystys sairaalassa loppui jo lokakuun alussa. Kontinaholle se tarkoittaa, että työt päivystyksessä loppuvat.
Eduskunnan äänestys on kuitenkin eräänlainen viimeinen hatara oljenkorsi, johon Oulaisissa ja sen lähialueilla halutaan tarttua.
– Tottakai yritän ajatella toiveikkaasti, mutta onhan nämä realiteetit tehty meille jo selväksi. Oulaskankaan yöpäivystystä ei haluta säästää, Kontinaho sanoo apeana.
– Tympäisee todella paljon se, että moni perussuomalaisten kansanedustaja sanoo julkisesti, että haluaisi äänestää niin kuin sydän sanoo, mutta puoluekuri määrää toisin, hän jatkaa.
Pettymys on Kontinahon mukaan hieman liian lepsu sana kuvaamaan niitä tuntoja, joita hän on viime aikoina kokenut.
Mukana on myös suuttumusta, kiukkua, turhautumista ja turtumista. Se kaikki kanavoituu hallituspuolueita ja puoluekuria kohtaan.
Liian moni hallituspuolueiden kansanedustaja aikoo äänestää kansalaisaloitteen hylkäämisen puolesta siksi, että hallitusvastuussa niin joutuu tekemään.
Sitä Kontinahon on vaikea käsittää. Puoluekurin korostuminen on nakertanut jopa hänen uskoaan demokratiaa kohtaan.
Kontinahon mukaan monille on valtava pettymys tajuta, etteivät etenkään perussuomalaiset ajakaan tavallisten ihmisten asiaa niin kuin he joskus lupasivat.
– Luulin äänestäneeni ihmistä ja järjen ääntä, mutta se olikin sitten ihan jotain muuta.
Puoluekuriin vetoaminen kuulostaa hänen korviinsa suorastaan lapselliselta. Kansanedustajille tuntuu olevan tärkeämpää säilyttää omat valiokuntapaikkansa ja asemansa puoluejohdon silmissä kuin puolustaa oman alueen palveluja, hän äimistelee.
– Tuntuu, että ketä lapsia siellä hiekkalaatikolla oikein leikkii. Tämä on ihan naurettavaa. Samalla olen itse tosi väsynyt taistelemaan tuulimyllyjä vastaan.
Kontinaho ei ole pettymyksensä kanssa yksin. Yöpäivystyksen loppuminen herättää alueella paljon tunteita.
Se näkyy myös Oulaskankaan sairaalan tulevaisuudesta huolestuneiden Facebook-ryhmässä, jossa suuttumusta on tuuletettu välillä hyvin railakkaastikin.
Pettynyt on myös Haapavedellä opettajana työskentelevä Jarmo Niemi. Hän asuu Oulaskankaan sairaalasta vajaan 40 kilometrin päässä.
Myös Niemi epäilee kansalaisaloitteen läpimenon mahdollisuuksia. Toivoa silti on. Viimeksi äänestystulos oli tiukka. Siksi jokaisen kansanedustajan äänestyskäyttäytymisellä on merkitystä.
– Minun mielestäni kansanedustajan pitäisi olla aina alueensa kansalaisten edustaja, ei puoluejohtajan tai hallituksen edustaja, Niemi sanoo.
Hänkään ei ymmärrä, mikseivät perussuomalaisten tai kokoomuksen kansanedustajat uskalla irtautua puoluekurista asiassa, joka on alueen ihmisille äärimmäisen tärkeä.
– Kyllä kansanedustajilla pitäisi sen verran rohkeutta olla, että tämän kokoluokan asioissa voisi kerran tai kahdesti vaalikaudessa tehdä omia päätöksiä.
Niemi vetoaa perustuslakiin. Siellä sanotaan, että kansanedustajilla on velvollisuus noudattaa oikeutta ja totuutta, eivätkä häntä sido muut määräykset.
– Se ei siis ole kansanedustajien oikeus, vaan velvollisuus. Siitä huolimatta moni ei aio sitä noudattaa, hän tähdentää.
Niemi arvelee, että perjantain äänestys on kohtalokas sekä Oulaskankaan sairaalan että monen kansanedustajan jatkomahdollisuuksien kannalta.
Hän uskoo, että alueen äänestäjät muistavat vuoden 2027 eduskuntavaaleissa, ketkä painoivat eduskunnassa vihreää ja ketkä punaista.
– Täällä ihmiset käyvät jo etukäteen niin kuumina. Tietyistä puolueista eroaa sellaisia jäseniä, jotka ovat olleet uskollisia puolueiden sotureita vuosikaudet. Se tulee varmasti näkymään myös kahden vuoden päästä.
Niemi korostaa, ettei kansalaisaloitteessa ole kysymys vain Oulaskankaasta.
Aloitteessa esitetään, että hyvinvointialueet saisivat itse päättää, missä yöpäivystystä järjestetään. Asia on siten ajankohtainen myös esimerkiksi Iisalmessa, Varkaudessa, Jämsässä ja Salossa, joista hallitus on myös päättänyt ajaa yöpäivystykset alas.
Niemi toivookin kansalaisaloitteen saavan myös niiltä alueita laajaa, hallitus–oppositio-rajat ylittävää tukea.
Sekä Niemen että Kontinahon mielestä Oulaskankaan yöpäivystyksen loppumiselle ei ole esitetty uskottavia perusteluita.
Päätös aiheuttaa paljon enemmän haittaa kuin mainittuja hyötyjä, he näkevät.
Kontinaho oudoksuu etenkin sitä, että Pietarsaari ja Kouvola saivat pitää yöpäivystyksensä, vaikka niissä on vähemmän asukkaita ja lyhyemmät etäisyydet.
– Meillä monen ihmisen sairaalamatka yöaikaan pitenee 200 kilometriin. Tämä on tosi epätasa-arvoista hommaa.
Kontinahon mukaan yöpäivystyksen loppuminen heikentää merkittävästi potilasturvallisuutta.
Hoitoon pääsemisestä tulee vaikeampaa, kun ambulanssit joutuvat ajamaan yöaikaan Ouluun saakka. Se pidentää niiden matkaa yhteen suuntaan noin sadalla kilometrillä.
Käytännössä ambulanssit siis myös viipyvät reissullaan aiempaa huomattavasti pidempään.
Kontinahon mukaan ambulanssin reissu esimerkiksi Haapavedeltä Oulaskankaalle ja takaisin vie noin puolitoista tuntia. Kun yöpäivystys oli vielä Oulaskankaalla, ehti ambulanssi tarpeen tullen tuomaan Haapavedeltä useamman potilaan yhden yön aikana.
Jatkossa ambulanssit ajavat yöaikaan kuitenkin Ouluun. Se vie yhteensä noin 3–4 tuntia aikaa.
– Jatkossa kriittisesti sairas potilas ei siis välttämättä saa yöaikaan riittävän nopeasti hoitoa, jos ambulanssi on juuri menossa Oulua kohti. Ja kun apu ei tule ajoissa, menee potilas huonompaan kuntoon. Sen hoitaminen taas maksaa enemmän.
Kontinaho pelkää, että uusi malli tulee tarkoittamaan ihmishenkien menetyksiä, kun hoitoon ei enää pääse niin nopeasti.
Hän huomauttaa, että etenkin monilla iäkkäillä ihmisillä on jo valmiiksi liian korkea kynnys hakeutua hoitoon. Lääkäriin tullaan usein vasta sitten, kun hoidolla on jo kiire.
– Silti moni kansanedustaja antaa piutpaut koko asialle. Minun on sitä vaikea käsittää. Omatuntoni sanoisi, ettei näin voi tehdä.
Pelko ihmishenkien menetyksistä ei ole tuulesta temmattu, vaikka niin yritetään toisinaan väittääkin, sanoo Jarmo Niemi.
Vuonna 2016 hän sai ampiaisten pistoista rajun allergisen reaktion. Ambulanssi ehti nopeasti paikalle ja vei hänet Oulaskankaalle. Hoidon myötä tilanteesta selvittiin säikähdyksellä.
Mutta entä sitten, jos ambulanssi olisikin ollut juuri viemässä toista potilasta Ouluun? Tilanne olisi voinut olla Niemelle kohtalokas, sillä ampiaisten pistosten aiheuttamat allergiset reaktiot voivat olla jopa hengenvaarallisia.
– Se on vaan yksi esimerkki. On tavallista, että ihmisille tulee muitakin hyvin vakavia sairaustapauksia.
Eikä aina ole kysymys vain hengenvaarasta. Myös se pitäisi Niemen mukaan huomioida, mikä on kohtuullista.
Jos iäkäs ihminen esimerkiksi kaatuu ja olkapää menee sijoiltaan, on hänet kuljetettava yöaikaan Ouluun. Monesti saattajiksi lähtevät omaiset.
Ison kaupungin ruuhkaiseen yöpäivystykseen meneminen voi kuitenkin venyttää sairaalareissun moneen tuntiin. Takaisin kotiin selvitään usein vasta varhaisen aamun puolella.
– Sitä voi miettiä siitä näkökulmasta, että saattajan on mentävä esimerkiksi aamulla töihin. Tilanne olisi aivan eri, jos hän olisi voinut käydä huomattavasti lyhyemmän reissun yöaikaan Oulaskankaalla.