Voiko Vintedistä saada kotiin luteita tai muita tuholaisia? – Näin estät, sanoo asiantuntija
Vintedistä ja muista käytettyjen vaatteiden verkkopalveluista on tullut suosittuja. Vaatteet vaihtavat omistajiaan, kun suomalaiset tilaavat niistä itselleen paitoja, housuja ja muita. Usein vieläpä sangen edullisesti.
Mutta piileekö niissä riski saada samalla kotiinsa ikäviä vieraita? Voiko vaatteiden kautta levitä luteita, koita, turkiskuoriaisia tai syyhyä?
Ja miten sitä voisi estää?
– Toki sellainen riski on aina olemassa, vastaa johtava asiantuntija Niina Silander Martoista.
Hänen mielestään asiaa ei kuitenkaan ole syytä pelätä. Riski on lopulta melko pieni.
Mahdollisuus saada kotiin kutsumattomia vieraita Vintedin kautta on Silanderin mukaan aika lailla samanlainen kuin kirpputorilta ostetuista vaatteista. Ja kirpputoreja suomalaiset ovat harrastaneet jo vuosikaudet.
– Pienillä varotoimilla tuholaiset pystyy tosi hyvin välttämään. En antaisi huolen olla esteenä sille, että hankkii vaatteita käytettynä, Silander sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi luteet eivät varsinaisesti pesiydy vaatekaapeissa oleviin vaatteisiin, vaan ne viihtyvät enemmän sänkyjen läheisyydessä.
Kirpputoreilla ja verkkomyyntipalveluissa myös yleensä ohjeistetaan myymään vain ehjää, puhdasta ja uudelleen käytettävää.
Huolellisuus on kuitenkin aina syytä muistaa.
Kaiken lähtökohta on Silanderin mukaan vaatteen huolellinen tarkastaminen. Kunnolla hän neuvoo syynäämään etenkin luonnonkuidusta valmistetut tekstiilit.
Esimerkiksi vaatekoi ja turkiskuoriainen viihtyvät pääasiassa villasta ja silkistä tehdyissä vaatteissa. Tekstiiliin ilmestyneet reiät, seittimäiset jäljet, kuolleet tuholaiset ja ulostetahrat ovat merkki siitä, että tuote on saattanut maistua jollekin tuholaiselle.
– Silloin vaan heti vaate pesukoneeseen ja pesu mieluiten kuumalla lämpötilalla. Jos vaate ei kestä kuumaa pesua, myös saunottaminen ja pakastaminen ovat vaihtoehtoja, Silander sanoo.
– Tekstiilituholaiset, kuten koit ja kuoriaiset, ovat epämiellyttäviä ja inhottavia, mutta kannattaa muistaa, etteivät ne tee vaatteesta mitenkään pilaantunutta, hän lisää.
Jos haluaa pelata oikein varman päälle, kannattaa myös vaatteiden pakkaukset hävittää mahdollisimman pian ulkoroskikseen.
Silloin niissä mahdollisesti piileskelevät tuholaiset tai niiden munat eivät pääse leviämään asuntoon. Pahvilaatikoiden mukana leviävät nykyisin usein myös harmittomat, mutta ikävät paperitoukat.
Käytettynä ostettujen vaatteiden peseminen on Silanderin mukaan järkevää tehdä aina joka tapauksessa.
Vaate saattaa olla peräisin taloudesta, jossa on lemmikkieläimiä. Niihin on voinut jäädä myös esimerkiksi eläinpölyä, likaa tai kosmetiikkajäämiä. Pesun myötä tulee varmistettua, että vaate todella on puhdas omaan käyttöön.
Useimmiten pesuhoito-ohjeen mukainen pesu riittää. Jos tekstiiliä ei voi vesipestä, Silander neuvoo tuulettamaan vaatteen. Sen voi myös harjata vaateharjalla tai höyryttää vaatehöyrystimellä.
– Suurimmassa osassa vaatteista ei tarvita sen kummempaa, ellei ole epäilystä siitä, että vaatteessa voisi olla mitään ikävää.
Mutta jos haluaa pelata varman päälle, on vaatteet syytä pestä 60 asteessa.
– Silloin pesu tuhoaa varmasti kaikki tuholaisten olomuodot munista, toukista ja aikuisista yksilöistä lähtien, Silander summaa.
Nykyään harva tekstiili kuitenkaan kestää 60 asteen pesua. Silloin vaatteen voi laittaa suljettuun pussiin ja viedä pakasteeseen.
Pakkasta pakasteessa tulee olla vähintään 20 astetta. Vaatteita kannattaa pitää pakastimessa vähintään viikon, jotta kylmyys ehtii nujertamaan tuholaisten munat ja toukat.
– Jos ei ole isoa pakastinta, tuholaistorjuntayrityksiltä voi kysyä tavaran pakastuspalvelua, Silander vinkkaa.
Ja vaikka vaate ei kestäisi kuumaa pesua, se kestää kuitenkin usein kuumaa saunaa.
Silanderin mukaan tuholaisten kaikki olomuodot kuolevat, jos niitä pitää useamman tunnin vähintään 80 asteisessa saunassa.
– Paloturvallisuus pitää tietenkin aina huomioida ja saunottamista pitää valvoa.
Pakastamisesta tai saunottamisesta huolimatta vaatteet kannattaa aina myös pestä. Onko se järkevämpää tehdä ennen vai jälkeen?
Silanderin mukaan tuholaisten torjunta kannattaa tehdä ensin.
– Eli pakastus, saunotus tai pesu 60 asteessa. Silloin vaate ei turhaan pyöri pyykkikorissa tai muun pyykin seassa.
Entä sitten netistä tilatut täysin uudet vaatteet? Onko niissä riskiä?
Silanderin mukaan riski on hyvin pieni. Hän ei suosittele, että uutena tilattuja vaatteita alettaisiin systemaattisesti pesemään, pakastamaan tai saunottamaan.
Mutta koskaan ei voi sanoa ei koskaan. Postimyyntien kautta tilattavia vaatteita säilytetään usein suurissa varastoissa. Ei ole mitenkään poissuljettua, etteikö niissäkin voisi olla ötököitä.
– Aina kannattaa tarkistaa vaatteen kunto huolellisesti ihan jo oman kuluttajaoikeuden kannalta. Silloin voi tarkkailla myös sitä, onko vaatteessa merkkejä tuholaisista.
– Sanoisin kuitenkin, että sellainen on melko epätodennäköistä.