"Järjestelmä ei kuuntele" – Laki muuttui, mutta mökille muutto voi yhä jäädä haaveeksi
Kysely toisensa perään kertoo suomalaisten haaveesta asua omakotitalossa maaseudulla. Todellisuus ei tämän toiveen kanssa kohtaa.
Entäpä pysyvä muutto omalle mökille? Sen pitäisi olla entistä helpompaa vuodenvaihteessa voimaan tulleen rakentamislain myötä.
Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos asumiseen voidaan nyt myöntää poikkeamisluvalla asemakaavan vastaisesti. Kunta ei siis voi rajata aluetta vain vapaa-ajan asumiseen. Tämä koskee myös ranta-asemakaavaa.
Muita ehtoja kunta voi harkintansa mukaan toki yhä asettaa, ja usein näin myös tapahtuu.
Taiteilija ja kirjailija Katariina Souri pöyristyi luettuaan Helsingin Sanomista (HS) jutun, jonka mukaan mökille muuttamisesta haaveileva pariskunta sai Ylöjärven kaupungilta kielteisen vastauksen vain 11 minuutissa neuvontapyynnön jättämisestä.
Viranhaltijan mukaan loma-asuntoa ei ollut mahdollista muuttaa vakituiseen käyttöön edes poikkeamisluvalla, eikä sijainti muutoinkaan vastannut vakituisen asumisen edellytyksiä, HS kertoo.
Järjestelmä ei kuuntele ihmisiä ja heidän tarpeitaan, Souri päätteli tapauksesta Facebook-kirjoituksessaan.
– Onko tässä nyt systeemi ihmistä varten vai ihminen systeemiä varten? Miksi hitossa me olemme niin maaseutuvihamielinen valtio ja väkeä ohjataan asumaan ihmiselle epäterveellisiin kaupunkeihin, lähiöihin ja taajamiin, Souri hämmästeli.
– Eivät kaikki arvosta lähellä olevia palveluita, ja voidaanhan palveluja tuoda takasin elävöitettyihin maaseutukyliin kun riittävän moni sinne muuttaa, hän totesi.
Souri uskoo, ettei urbaani elämäntapa ole niin korkeassa kurssissa kuin kaupunkien asukasmääristä ja muuttoliikkeestä voisi päätellä.
– Ilmiön takana on vahva poliittinen ohjaus. Muunlainen elämä on tehty monin tavoin mahdottomaksi.
– Viranomaisetko täällä päättävät, miten Suomessa asutaan ja eletään, Souri kysyi.
Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöyksikön kehittämispäällikkö Paula Mäenpää muistuttaa, että uusi pysyvä asuminen voi tuoda kunnalle huomattavia kustannuksia. Palveluiden lisäksi tarvitaan esimerkiksi katu- ja viemäriverkostoja sekä teiden ylläpitoa.
– On tärkeää, että kunnat voivat itse ratkaista nämä asiat. Hakijan näkökulmasta kokonaisuutta ei ehkä aina osata arvioida, Mäenpää toteaa.
– Tieyhteydet voivat toimia kesäasumiseen, mutta pysyvästä asunnosta on päästävä pois talvellakin. Eikä ole tavatonta, että sitten aletaan vaatia myös kevyen liikenteen väyliä.
Mäenpää muistuttaa, että rakentamislain tarkoituksena on myös ilmastonmuutoksen hillitseminen. Tämä tarkoitus ei välttämättä täyty, jos kiinteistö sijaitsee pitkien etäisyyksien takana.
– On tärkeää, että pysyvä asuminen sijaitsee sellaisilla alueilla, joista on asianmukaiset kulkuyhteydet palveluihin, Mäenpää toteaa.
Kuntaliitosta muistutetaan, että rakentamislaki on hyvin tuore, ja sen soveltaminen on vastikään aloitettu. Pysyvän asumisen kriteereitä ratkaistaan varmasti myös oikeusasteissa, Mäenpää arvioi.
Rakentamislaki käsiteltiin eduskunnan ympäristövaliokunnassa, jossa vaikuttaa keskustan mikkeliläinen kansanedustaja Vesa Kallio.
Itäisessä Suomessa vapaa-ajan asukkaita riittää.
– On täytynyt ihmetellä, miksi osa kunnista vastustaa niin kiivaasti sitä, että mökkejä voisi muuttaa vakituisiksi asunnoiksi, Kallio sanoo.
Hän näkee asiassa suurta vaihtelua.
– On pienempiä Etelä-Savon kuntia, joissa asia hoituu. He haluavat uusia asukkaita eivätkä pelkää myöskään lapsiperheitä. Osa kunnista ja kaupungeista sen sijaan näyttää pelkäävän heitä.
Kallio huomauttaa, että haja-asutusalueen lapsiperheet eivät edusta vain kuluja päiväkotien ja koulujen myötä, vaan myös tulevaisuutta.
– En ymmärrä pelkoa asiassa. Haluttaisiin, että kunnassa olisi lapsiperheitä, mutta he eivät saisi asua missä haluavat, vaikka Etelä-Savossa järven rannalla.
Kallion mielestä ihmisten pitäisi ensi sijassa ohjata kaavoitusta eikä toisinpäin.
– Maaseudulla houkutustekijöitä ovat kuitenkin luonto ja vesistöt. Siihen on suhtauduttava siten, että ihmiset ovat sinne tervetulleita.
Kallio muistuttaa, että mökkien omistajien keskuudessa on käsillä suuri sukupolvenvaihdos, sillä väestö ikääntyy.
– Voimme tietysti olla estämässä seuraavan sukupolven ratkaisuja, mutta voimme myös olla mahdollistamassa niitä.
Kallio pitää merkittävänä asiana sitä, millainen asenne paikkakunnalla on uusia tulijoita kohtaan. Jos toiveissa on saada asukkaiksi uusia perheitä, niin kunnan vahvuudet pitää ottaa käyttöön, kansanedustaja sanoo.
– Oleellista on se, miten tämä välittyy virkamiehiin. Aletaanko rakennusvalvonnassa miettiä, miksi pysyvä asuminen ei käy, vai mietitäänkö kuitenkin, miten se saataisiin käymään?
Ihmisillä olisi halua asua nykyistä laajemmin eri puolilla Suomea, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander kertoo.
Hän kuitenkin toteaa, että asiaan vaikuttavat esimerkiksi mahdollisuudet tehdä etätöitä.
Liiton mukaan uusi rakentamislaki ei ole ainakaan vielä aiheuttanut suurta liikehdintää, vaan tilanne näyttäytyy rauhallisena pysyvien muuttojen suhteen.
Silanderin arvion mukaan ihmisille alkaa vasta hiljalleen hahmottua, mitä pysyvä muutto mökille vaatisi. Se perusasia pysyy, että kiinteistön pitää täyttää tietyt kriteerit, jotta siinä voi asua pysyvästi.
– Ihmisillä voi olla myös epärealistista ymmärrystä siitä, minkä tasoinen vapaa-ajan kodin pitää olla, jotta siitä voi tulla pysyvä koti.
Silander mainitsee konkreettisina esimerkkeinä talon jätevesien huollon, eristyksen, huonekorkeuden ja oven leveyden.
– Mökki saattaa vaatia niin isoja remontteja, että ehkä niihin ei halutakaan lähteä, hän summaa.
Mistä kannattaa lähteä liikkeelle, jos haaveissa kuitenkin on mökille muutto?
Silander kehottaa hankkimaan mökistä mahdollisimman kattavat tiedot ja arvioimaan rakennusalan ammattilaisen kanssa, millaista remonttia mökki mahdollisesti vaatisi.
Sen jälkeen otetaan yhteys kunnan rakennusvalvontaan ja selvitetään, miten kunta muuttoaikeisiin suhtautuu.
– Olemme tehneet paljon skannaustyötä, ja kunnista on kuultu erilaisia käytäntöjä. Jotkut ovat hyvin myönteisiä, kuten vaikkapa Puumala ja Asikkala, ja toiset eivät niinkään, Silander kertoo.
– Joskus on niin, että yhdestäkin asumiseen muutettavasta mökistä tulisi kunnalle merkittävä lisäkuorma, ja jos muutto sallittaisiin yhdelle, niin muitakin hakijoita pitäisi kohdella samoin.
