Virkamieslähteet: Hoitotakuun suunniteltu kiristyvän vuonna 2022, mutta aikataulun siirtymisestä epäilyksiä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason hoitotakuun on suunniteltu kiristyvän seitsemään vuorokauteen vuoden 2022 alusta, mutta sosiaali- ja terveysministeriössä on nyt herännyt epäilyksiä, että aikataulu saattaa siirtyä.

Lakiesityksen valmistelu STM:ssä on yhä kesken, koska osa kustannuslaskelmista vaatii vielä lisäselvitystä. Tavoite oli, että esitys olisi ollut valmis jo ennen joulua. Myös aiemmin keskusteluissa ollut määräaika on käsittelyn hidastumisen vuoksi yhä jäissä, sanoo johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Esitys on mietintämyssyssä tällä hetkellä. Sen tekeminen on sinänsä aika pitkällä, mutta meidän pitää arvioida edelleen toimeenpanoaikaa ja kustannuksia. Vähän ennen joulua totesimme, että aineisto ei ole kypsä vielä ja näin sitä ei voi laittaa eteenpäin.

– Aloimme jo epäillä omia laskelmiamme, joten päätimme, että nyt täytyy hengittää hetki ja sen jälkeen katsoa laskelmia uudelleen, hän perustelee viivästystä.

Hallituksen tarkoitus on tiukentaa hoitotakuuta niin, että kiireettömään perustason hoitoon pääsisi terveyskeskuksessa jatkossa seitsemän vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arviosta. Nykyisin hoitotakuu on kolme kuukautta.

Kumpulainen ei osaa sanoa, kuinka paljon hoitotakuun tiukennus olisi jäähylle laitetun kustannusarvion perusteella tullut maksamaan. Hänen mukaansa niin pitkälle ei vielä päästy.

– Nämä jäivät tilaan ”kesken” eli vielä ei ole vastauksia. Meille syntyi virkamiespohdinta siitä, onko pitkän aikavälin muutokset otettu oikein mukaan. Niiden vuoksi laskenta jätettiin siihen pisteeseen ja palattiin vähän taaksepäin.

Alun perin esityksen valmistelussa on kaavailtu, että ”hoitotakuu kiristyisi vuoden 2022 alusta ja lakiin tulisi siirtymäaika siten, että vaikka laki hyväksyttäisiin jo tänä vuonna, hoitotakuun tiukennus astuisi voimaan vuonna 2022”, viestitti lääkintöneuvos Katri Makkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Anu Niemen mukaan tarkoitus on ollut, että hoitotakuu tulisi voimaan ennen kuin maakunnista tulisi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjiä vuonna 2023.

– Sillä haluttaisiin varmistaa, että mikään alue ei voisi vetäytyä vastuusta, että ”ei me tehdä näitä muutoksia, kun joku muu tulee ja hoitaa sen”, Niemi sanoo.

Valmistelua johtava perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) palaa lomalta 13. tammikuuta alkavalla viikolla.

Kumpulaisen mukaan ongelmallista on esimerkiksi sen ennakointi, kuinka paljon yksityiseltä puolelta siirtyy asiakkaita julkiselle, kun saatavuus paranee.

– Joitain kokemuksia löytyy, mutta ne ovat riippuvaisia alueesta ja tarjonnasta yksityisellä. Yhden kokeilun seurauksia ei pysty laajentamaan koko maahan.

Toinen kimurantti kysymys lain kustannusvaikutusten kannalta on esimerkiksi, kasvattaako palveluiden hyvä saatavuus kysyntää pysyvästi, jos sairastavuus pysyy ennallaan.

Kumpulaisen mukaan arviointi käy sitä hämärämmäksi, mitä pitempi aikavälistä tulee.

Hoitotakuun kiristyminen rahoitettaisiin aikanaan kuntien valtionosuuksia lisäämällä. THL:n Niemen mukaan sen laskeminen ministeriössä ei myöskään ole helppoa, koska valtionosuudet lasketaan samalla tavalla kaikille kunnille, mutta kunnat ovat hyvin erilaisia. Osa selviää jo nykyresursseilla perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä 7 vuorokaudessa, kun taas osa ei selviä ja resursseistakin on pulaa.

– Valtionosuuspuolella ei voi mitenkään huomioida sitä, miten paljon siinä on kyse sote-keskusten toimintojen johtamisesta tai prosessien tehokkuudesta. Kunnat tulevat varmasti aika kriittisesti arvioimaan lain valmistelua, koska nehän joutuvat viime kädessä maksamaan viulut siitä kokonaisuudesta, Niemi uskoo.

Hallitus on luvannut, että hallitusohjelmasta tulevat uudet velvoitteet korvataan kunnille täysimääräisesti.

Kunnat eivät voi tehdä uuden hoitotakuun vaatimia muutoksia yhdessä yössä. Valtio tukeekin alueita jo ennen hoitotakuun voimaantuloa, jotta ne saavat valmiiksi parannettua käytäntöjään ja purettua jonoja. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma ja siihen liittyvä valtionavustus on määrä hyväksyä valtioneuvoston istunnossa 16. tammikuuta. Sen jälkeen kaikki alueet voivat hakea valtiolta tukea perustason terveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi.

Tälle vuodelle avustukseen on varattu 60–70 miljoonaa euroa.

– Kaikki Suomen alueet ovat jo alkaneet varautua siihen, että ennemmin tai myöhemmin hoitotakuu kiristyy. Kehittämisohjelma sitä ennen on äärettömän tärkeä instrumentti, että voidaan harmonisoida edes jotain, Niemi sanoo.

Hän huomauttaa myös, että valtionavustuksen käyttötarkoitus ei ole pysyvien lääkärivirkojen perustaminen, vaan se on tarkoitettu tilapäiseksi kehittämistoimintaa mahdollistavaksi tueksi.