Uusi "koko kansan päihde" näkyy jo hälyttävästi
Kokaiinin viihdekäytöstä johtuvia aivoverenkiertohäiriöitä on hoidettu tänä vuonna ensimmäistä kertaa Husissa. Potilaat ovat olleet alle 30-vuotiaita – nuoria aikuisia, jotka eivät tavallisesti kärsi vastaavista sairauksista.
– Puhumme muutamasta yksittäistapauksesta. Kyse on ollut aivoverenvuodosta ja aivovaltimoiden supistumistilan seurauksena syntyneestä aivoverenkiertohäiriöstä, sanoo Husin Meilahden sairaalan neurologi Marjaana Tiainen.
Kokaiinista johtuvia sydäninfarkteja hoidetaan Husissa vuosittain useita.
– Ei voida sanoa, että mistään kansantaudista olisi kyse, mutta aina toisinaan tulee potilaita, joilla sydäninfarktin syyksi paljastuu kokaiinin käyttö, sanoo Husin Sydän- ja keuhkokeskuksen kardiologi Mikko Parry.
Pitkäaikainen käyttö voi hänen mukaansa aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa.
A-klinikan lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell sanoo, että Suomessa kokaiinia käytetään usein alkoholin kanssa, mikä moninkertaistaa riskejä. Päihteet muodostavat yhdessä uuden aineenvaihduntatuotteen, kokaetyleenin.
– Verenpaineen ja sykkeen nousu kestävät pidempään ja vaikutus on voimakkaampi. Riski aivoverenvuodolle tai sydänperäiselle rytmihäiriölle kasvaa huomattavasti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksen mukaan kokaiininkäyttö on lisääntynyt useita vuosia. Monissa kaupungeissa kokaiinia käytettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan. Kun aiemmin käyttö painottui pääkaupunkiseudulle, viime vuonna kokaiinia havaittiin aina pohjoisinta Suomea myöten.
Vuonna 2023 kokaiini oli mukana myrkytyksen aiheuttajana 15 huumemyrkytyskuolemassa, kertoo THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikku. Näistä neljässä kokaiini arvioitiin tärkeimmäksi löydökseksi, eli kuoleman kannalta todetuista aineista merkittävimmäksi.
Vaikka kokaiinia todetaan vainajista edelleen paljon vähemmän kuin esimerkiksi amfetamiinia, Kriikun mukaan kokaiinilöydösten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Vuonna 2022 kokaiinia todettiin 33 vainajassa ja vuonna 2023 jo 75:ssä. Alustavan tiedon mukaan vuonna 2024 määrä kuitenkin laski alle 50 löydökseen.
Kokaiini aiheuttaa vahvaa riippuvuutta, jonka myötä työkyky ja sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä. Sundellin mukaan riippuvuuden hoito on Suomessa vielä lapsenkengissä.
– Stimulantti- tai kokaiiniriippuvuus on nähty valintana. Että ihmiset valitsevat käyttää, vaikka se on yhtä lailla riippuvuuden aiheuttava päihde kuin esimerkiksi opioidit.
Suomessa päihdehoito on pitkälti keskittynyt opioideihin ja alkoholiin. Esimerkiksi stimulanttiavusteista lääkehoitoa kokaiiniriippuvuuteen on yhä vaikea saada.
– Siinä korvataan kokaiini jollain miedommalla stimulantilla, esimerkiksi adhd:n hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Myös ketamiinia on maailmalla tutkittu kokaiiniriippuvuuden hoidossa, ja sillä on saatu alustavasti ihan hyviä tuloksia. Stimulanttikorvaushoidosta käydään jo keskustelua Suomessakin, mikä on positiivista.
Sundell sanoo, että työterveyshuollon isot toimijat ovat alkaneet jo kehittää päihdepalveluitaan, kun lisääntynyt viihdekäyttö on tunnistettu ongelmaksi työpaikoilla.
– Näkisin, että kokaiiniriippuvuuden hoitoon halutaan panostaa. Kun keskeisessä asemassa olevia henkilöitä – esimerkiksi juristeja, lääkäreitä ja yritysten toimitusjohtajia – alkaa pudota työelämästä, siinä on isot eurot kyseessä.