Valekesä näytti luontonsa – kesäkuussa aurinko paistoi ennätysvähän ja sateita saatiin runsaasti

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuussa hellepäiviä oli tavallista vähemmän ja salamoita ennätyksellisen vähän. Myös auringonpaistetunteja kertyi tavallista vähemmän, paikoin jopa harvinaisen vähän.

– Yleisesti on ollut pilvisempää ja maan eteläosissa sateisempaa, mikä on estänyt helteiden muodostumisen, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen kertoi tiistaina STT:lle.

Maasalamoita paikannettiin runsaat 1 700, mikä on 1960-luvulta alkavissa salamointitilastoissa pienin kesäkuun määrä. Kesäkuun maasalamoiden pitkän ajan keskiarvo on noin 25 000.

Hellepäiviä oli vain kaksi. Vuodesta 1961 lähtien hellepäiviä on ollut kesäkuussa vähemmän vain neljästi ja yhtä paljon kahdesti.

Kuun keskilämpötila oli Suomessa tavanomainen, vaikka suurimmassa osassa maata lämpötila oli 0–1 astetta pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Koko maan keskilämpötila oli 12,3 astetta.

– Korkeammat lämpötilat eivät ole päässeet hellelukemiin, mutta sitten alimmatkaan lämpötilat eivät ole päässeet kovin mataliksi. Siksi lämpötilat ovat muodostuneet tavanomaisiksi.

Kesäkuussa myös kahdenkymmenen asteen ylittäviä päiviä oli koko maassa tavallista vähemmän. Monin paikoin niitä oli harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen vähän.

Kesäkuun ylin lämpötila oli 29,0 astetta, joka mitattiin Jämsässä 15. kesäkuuta. Alin lämpötila oli 3,2 astetta pakkasta Enontekiöllä juhannusaattona.

Maan pohjoisosassa keskilämpötila vaihteli noin 9 ja 12 asteen välillä. Etelä- ja keskiosassa lämpötilat vaihtelivat noin 12 ja 15 asteen välillä.

Sadetta tuli tavallista enemmän maan etelä- ja keskiosissa. Etenkin Uudeltamaalta Etelä-Karjalaan ulottuvalla alueella sademäärä oli harvinaisen suuri.

Pohjois-Karjalassa sademäärät jäivät pitkän ajan keskiarvon alapuolelle, kun taas maan pohjoisosissa sademäärä vaihteli keskiarvon molemmin puolin.

Kesäkuun alussa oli luntakin. Enontekiöllä oli suurimmillaan 25 senttimetriä lunta neljän päivän ajan.