Syöminen on helpoin tapa vaikuttaa hiilijalanjälkeen – myös tuottajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota ruoan ilmastovaikutuksiin

Ruoantuotannon eri tasoilla kiinnitetään tällä hetkellä kasvavaa huomiota ruuan ilmastovaikutuksiin, ilmeni A-Rehun ja A-Tuottajien ruokaseminaarissa Oulussa keskiviikkona.

Mediapersoona Riku Rantalan johdolla kotimaisesta ruuasta oli kutsuttu keskustelemaan alkutuotannon, teollisuuden, kaupan ja kuluttajien edustajia. Mukana oli myös joukko kansanedustajaehdokkaita.

Keskeiseksi teemaksi nousivat juuri ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Maatalous on merkittävin ravinnekuormituksen tuottaja maailmassa.

Paneelissa alkutuotantoa edustanut Sinikka Hassinen sekä Atrian tuotantojohtaja Tauno Perälä kertoivat arjen keinoista, joilla ruuantuotannon hiilijalanjälkeen on vaikutettu.

– Suomi on yksi maailman vähäpäästöisimmin ja kestävimmällä tavalla ruokaa tuottavista maista, Perälä vakuutti.

Hänen mukaansa tuotannon kehittämisessä ohjaava tekijä on nimenomaan ympäristökuorman kehittäminen. Veden ja energian käyttöön sekä jätteen määrään voidaan vaikuttaa suoraan.

Kyse on yksinkertaisista asioista, kuten ledivaloista, uudenlaisista suuttimista, jolloin vettä kuluu vähemmän tai ympäristöystävällisemmistä pakkausmateriaaleista.

Tavoitteet ovat korkealla niin alkutuotannossa kuin teollisuudessakin. Hassinen kertoi muun muassa tutkimushankkeesta, joka pyrkii kohti hiilineutraalia nautaketjua.

Paneeliin osallistunut ruokablogisti Natalia Salmela totesi, että syöminen on myös kuluttajan osalta helpoin tapa vaikuttaa hiilijalanjälkeensä.

– Kuluttajalle pitäisi viestiä näistä hienoista asioista, joita ilmaston hyväksi suomalaisessa ruoantuotannossa tehdään.

Suomen pohjoinen sijainti asettaa omat reunaehtonsa ruoantuotannolle. Iso osa peltopinta-alasta soveltuu lähinnä nurmen ja rehun kasvattamiseen. Sen vuoksi on viisasta käyttää sitä lihan tuotantoon.

Ilmasto-olosuhteista aiheutuu myös myönteisiä asioita. Pakkastalvet ehkäisevät kasvi- ja eläintuhoajien leviämistä.

– Ilmaston lämpeneminen on esimerkiksi korkealaatuisen perunansiemenen tuottamiselle iso haaste juuri tästä syystä, perunapitäjä Tyrnävältä kotoisin oleva kansanedustajataehdokas Jussi Ylitalo (kesk.) huomautti.

Yksi iso ympäristöongelma on suuri ruokahävikki. Vuosittain 400 miljoonaa kiloa ruokaa menee roskiin.

Kaupan edustaja, Lidlin aluejohtaja Arttu Puhakka kertoi, että he osaltaan pyrkivät keksimään keinoja jätteen hyötykäyttöön. Siitä jalostetaan muunmuassa kaasua.

Myyntikelvotonta ruokaa ohjataan myös hyväntekeväisyyteen. Siinä haasteita aiheuttaa Puhakan mukaan toiminnan pirstaloituneisuus.

Kansanedustajaehdokas Susanna Kisner (kesk.) Oulusta kertoi, että hänen kotikaupunkinsa ruokapalveluissa syntyvä hävikkiruoka hyödynnetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksikössä.

– Näin on voitu luopua kokonaan tarjottavien aterioiden asiakasmaksuista.

Seminaarissa keskusteltiin myös mahdollisuudesta vaikuttaa ruuan ilmastokuormaan verotuksen kautta. Tässä nähtiin ongelmana se, mitkä ovat ympäristöystävällisen ruuan kriteerit.

– On hämmentävää, miten saman asian toinen taho saattaa tulkita hiilinieluksi ja toinen päästöksi. Jos ruokaa verotettaisiin tällä perusteella, pitäisi päästä luotettaviin mittareihin, kansanedustajaehdokas Lauri Nikula (kesk.) huomautti.

Kotimaisen ruuan arvostus on Suomessa korkea kuluttajatutkimusten perusteella, mutta todellisuudessa sen osuus suomalaisten lautasella vaihtelee.

Alkuperämaamerkintöjen selkiytyminen auttaa osaltaan valitsemaan kotimaisen tuotteen.

– Puhuisin reiluusperiaatteesta. Kun kuluttajalla on tieto asiasta, hän voi itse tehdä valinnan, Hassinen sanoi.

Seminaarin osallistujat kiinnittivät huomiota siihen, että julkisissa ruokahankinnoissa pitäisi nykyistä enemmän käyttää kotimaisia tuotteita.

Ylitalo kertoi esimerkin Tyrnävältä, jossa kunnan ruokapalvelussa ruuan kotimaisuusaste on 86 prosenttia, lihan osalta sitäkin korkeampi.

– Siitä huolimatta olemme ruuan edullisuudessa top-kympissä. Paljon on siis kyse siitä, miten ruokalista toteutetaan. Suomalainen ruoka ei välttämättä ole ulkomaista kalliimpaa.