Keskustan värikäs 1980-luku kirjataan uuteen puoluehistoriaan – "Puskettiin Väyrysen ja Kääriäisen johdolla eteenpäin niin, että maa tärisi"
Keskusta jatkaa pienen tauon jälkeen maineikkaita perinteitään kansanliikkeensä historian dokumentoinnissa.
Ensi keväänä käynnistyy kolmivuotinen historiahanke, jossa käydään läpi puolueen vaiheita vuosina 1981–91.
Historiatoimikunnan puheenjohtajan Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan kyseinen ajanjakso on monessakin mielessä erityinen.
– Kalevi Sorsan arkistot avautuvat vuonna 2022. Sen jälkeen esitetään varmasti tulkintoja Sorsan ja Paavo Väyrysen sekä samalla myös SDP:n ja keskustan suhteista. Siksi on hyvä tuoda esille myös keskustalainen näkemys, hän muistuttaa tiedotteessa.
Puoluehistorian edellinen eli viides osa julkistettiin vuonna 2006.
Historiatoimikunnan sihteeri Tuomo Sohlman pitää hankkeen ajoitusta sopivana pienen tauon jälkeen.
– Toimikunta totesi tuolloin, että historian kirjoittaminen tuli laittaa tauolle, jotta tapahtumiin ja vuosikymmeniin saataisiin tarpeellinen välimatka. Nyt taukoa on ollut sen verran, että 1980-lukuun on hyvä hetki palata.
Tuleva teos eli osa 6 on erityinen myös Tytti Isohookana-Asunmaalle itselleen, osuivathan hänen kansanedustajakautensa vuosiin 1983-2003. Kulttuuriministerinä oululainen toimi Ahon hallituksessa vuosina 1991-95.
1980-luku oli historiaprojektin vetäjän mielestä räiskyvää aikaa.
– Puolueessa puskettiin Väyrysen ja Seppo Kääriäisen johdolla eteenpäin niin, että maa tärisi. Merkittäviksi asioiksi voi mainita esimerkiksi keskustan kauan ajaman lasten kotihoidontukilain.
– Koimme toki tuolloin myös syvän pettymyksen, kun keskusta jäi oppositioon. Mutta vuoden 1988 presidentinvaalikampanjan alku oli Ouluhallissa niin huumaava, että silloin tiesi varmuudella mikä puolue nousee ykköseksi seuraavan vuosikymmenen alussa.
Tapahtumat ovat asianosaisilla vielä suhteellisen hyvin muistissa.
– On erityistä, että suuri osa 1980-luvunaikalaisista on yhä haastateltavissa. Tämä tuo tietenkin oman mielenkiintoisen lisänsä koko puoluehistorian uuteen osaan, Isohookana-Asunmaa arvioi.
Teoksen kirjoittaa filosofian tohtori ja tutkija Kati Katajisto, joka on aiemmin tehnyt Johannes Virolaisen elämänkerran Verraton Virolainen.
Tytti Isohookana-Asunmaan mielestä teos Virolaisesta oli erinomainen.
– Katajisto on tutkijana nuori. Hän on erinomainen valinta myös sen takia, että hänellä ei ole ennakkoluuloja eikä omakohtaista kokemusta kyseisen ajanjakson politiikasta. Näin kirjoittajalla on loistavat mahdollisuudet objektiiviseen historian tulkintaan.
Kati Katajisto aloittaa historiaprojektin ensi keväänä ja keskustan puoluehistoria osa 6:n on määrä valmistua vuonna 2022.