Emeritusprofessori Hidén perustuslain muuttamisesta: Ongelma oli puhemiehen käyttämä muotoilu, ei päätöksenteon sisältö
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén katsoo, että perustuslain muutoksen yhteydessä poikettiin tavanomaisesta käytännöstä, mutta erhe ei ollut dramaattinen.
– Asiassa poikettiin tavallisesti seuratusta linjasta siinä, että sisällön hyväksyminen ikään kuin leivottiin sisälle kiireellisyydestä äänestämiseen, Hidén sanoo STT:lle.
Eduskunta päätti keskiviikkona perustuslain muuttamisen kiireellisyydestä. Kun kiirehtimisehdotus meni läpi äänestyksessä, katsottiin myös varsinainen muutos samalla hyväksytyksi.
Menettely herätti tuoreeltaan kritiikkiä siitä, että näin kaksi asiaa niputettiin yhteen, vaikka perustuslaki lähtee kahdesta erillisestä päätöksestä.
Hidénin mukaan ongelma oli puhemiehen äänestystä koskevan selonteon muotoilussa. Puhemiehen äänestysesityksessä todetaan, että ”mikäli ehdotus kiireelliseksi julistamisesta hyväksytään, katsotaan lakiehdotus samalla hyväksytyksi”.
– Puhemiehen äänestystekstin muotoilu antoi ymmärtää, että kiireellisyydestä ja itse muutoksesta päättäminen on hoidettu samalla äänestyksellä. Siitä ei ole ollut kysymys.
Hidénin mukaan tällainen menettely olisi vastoin perustuslain säännöstä.
– Perustuslaissa lähdetään selvästi siitä, että kiireellisyyttä koskeva päätös on kannanotto vain päätöksentekomenettelyyn, ei päätöksen sisältöön.
Hidén ei kuitenkaan pidä päätöksenteon asiasisältöä ongelmana, eikä hänen mukaansa toista erillistä äänestystä olisi tarvittu.
Hidénin mukaan lakiesityksen hyväksymisestä ei tarvitse äänestää erikseen silloin, kun käsittelyn pohjana on valiokunnan hyväksymisehdotus ja asiassa ei ole esitetty vastaehdotuksia. Tämä on myös perustuslain muuttamista koskevassa päätöksenteossa hyväksytty käytäntö, Hidén sanoo.
– Sitä voi kysyä, onko se hyvä käytäntö, mutta se palvelee sujuvuutta ja kansanedustajilla on kuitenkin aina mahdollisuus tehdä vastaehdotus, jolloin syntyy äänestys.
Kun nyt perustuslain muutosta koskevaan mietintöön ei ollut tehty vastaehdotuksia, varsinainen perustuslain muutos voitiin hyväksyä ilman äänestystä, Hidén sanoo.
Puhemiehen käyttämän muotoilun sijaan perustuslain muutoksen hyväksyminen olisi tullut kuitenkin todeta selvästi erikseen, kiireelliseksi julistamisesta erillisenä asiana, Hidén sanoo.
Presidentti Sauli Niinistö vahvisti perjantaina presidentin esittelyssä kyseisen perustuslain muuttamisen, mutta jätti asiakohtaan kriittisen lausuman. Kritiikin kohteena oli eduskunnan menettely, kun se päätti hallituksen esityksen hyväksymisestä.
Presidentti Niinistö totesi, että eduskunnan olisi pitänyt noudattaa perustuslakia kirjaimellisesti ja todeta kiireellisyysäänestyksen jälkeen perustuslain muutos hyväksytyksi erikseen.
– Eduskunnan asiaan liittyvä tahto on kiistaton, mutta perustuslain kirjaimellinen tulkinta kyseenalaistaa eduskunnassa noudatetun menettelyn, Niinistö kirjoitti.
Eduskunnan puhemies Paula Risikko kommentoi presidentin lausumaa tuoreeltaan. Hän sanoi, että se otetaan eduskunnassa vakavasti ja että hän on mahdollisesti vielä yhteydessä presidenttiin asiasta.
Keskiviikkona kiireellisenä hyväksytty perustuslain muutos koskee luottamuksellisen viestin salaisuutta. Perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan viestisalaisuutta voidaan rajoittaa, jos tietoa hankitaan kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta tai sotilaallisesta toiminnasta. Muutos tulee voimaan 15. lokakuuta.
Perustuslain muutos täytyi tehdä, jotta varsinaiset tiedustelulakien sisältölait voidaan saada voimaan. Niissä säädetään siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta.