Eduskunnalla perustuslaillisen pohdinnan kevät – tiedustelulait ja valinnanvapaus kuormittavat valiokuntia

Onko kansalaisten viestiliikenteen rajattukaan tähystely verkossa hyväksyttävää ja voiko sen nuijia läpi pikavauhdilla? Joko soten valinnanvapaus on saatu survottua sellaisiin raameihin, ettei julkinen terveydenhoito romahda?

Tänään valtiopäivien avauskeskustelun käyvän eduskunnan kevättä kuormittavat varsinkin tiedustelulait ja soten valinnanvapaus. Massiivinen tiedustelulakipaketti valmistui hallitukselta tammikuussa, ja se tutkitaan eduskunnassa tarkoin.

Stressiä lisää se, että hallitus haluaa lait terrorismin torjunnan nimissä hyväksyttäviksi kiireellisinä viiden kuudesosan määräenemmistöllä. Muuten ne jäisivät odottamaan seuraavan eduskunnan lopullista hyväksyntää.

Kiireellistä säätämisjärjestystä ei ole nykyisen perustuslain aikana koskaan käytetty, ja se tarkoitettu vain aivan välttämättömiin tilanteisiin. Tiedustelulaille kriittisimmät ryhmät SDP, vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole ennakkoon sitoutuneet kiireelliseen säätämiseen, vaikka eivät sitä ole tyrmänneetkään.

Tiedustelulakipaketti tulee lähetekeskusteluun ensi tiistaina. Silloin kuullaan, millaisia epäluuloja lakien sisältöä ja säätämisjärjestystä kohtaan eduskuntaryhmissä yhä on. Kovin tiukkoja kantoja ennen valiokuntakäsittelyä tuskin vielä otetaan.

Soten valinnanvapausosion eduskunta saa käsiteltäväkseen maaliskuussa.

Kokoomus joutui murskakritiikin jälkeen perääntymään valinnanvapausseikkailuissaan, mutta vaikea on uskoa että kaikkia mutkia sote-saagassa on vieläkään nähty. Joka tapauksessa soten pitäisi valmistua eduskunnasta kesäkuussa, viime töinä ennen kesätauolle lähtöä.

Jos ja kun sote-lainsäädäntö valmistuu, hallituksen työpöydältä poistuu paljon vaivaa ja vääntöä aiheuttanut, mutta myös hallitusta koossa pitänyt suurhanke. Sen jälkeen maakunta- ja eduskuntavaalien lähestyminenkin alkaa tuoda enemmän tai vähemmän levottomuutta eduskunnan ja hallituksen työhön.

Kevätkauden ensimmäisen välikysymyksen oppositio on jo laatinut vihreiden johdolla koulutuksen tasa-arvosta.

Kokoomuksen ja keskustan perhevapaariita olisi oppositiolle sinänsä herkullinen iskun paikka, ellei jäisi kuolleen hevosen piiskaamiseksi uudistuksen jo kaaduttua.

Työttömien aktiivimallista oppositio pääsee sen sijaan ottamaan yhä kaiken ilon irti. Mallin kumoamiseksi laadittu kansalaisaloite keräsi lyhyessä ajassa yli 140 000 nimeä, ja eduskunta joutuu ottamaan siihen kantaa.

Kansalaisaloitetta ei ole luotu ja tarkoitettu eduskunnan omien päätösten kumoamiseen, mutta hallituspuolueet joutuvat joka tapauksessa kuuntelemaan korvat punaisina opposition syytöksiä työttömien kurittamisesta.

Uusi eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) on ilmaissut halunsa puuttua eduskunnan vanhoihin sopeutumiseläkkeisiin, joihin ovat oikeutettuja ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat.

Taannehtiva puuttuminen etuuksiin ei ole välttämättä aivan yksinkertainen juttu. Asia jäi sikseen, kun järjestelmää edellisen kerran vuosikymmenen alussa remontoitiin.

Jos sopeutumiseläkkeisiin puututaan, se tehtäneen eduskuntaryhmien yksituumaisuudella, sillä populistisen pelin paikkaa ei asiassa jätetä yhdellekään puolueelle.

Hallituksen selontekoja on kevätkaudella luvassa viisi.

Niistä ensimmäinen ja erikoisin on hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva paikkatietoselonteko, jossa linjataan, minkälaisia paikkatietoja yhteiskunnassa tarvitaan ja miten niiden hyödyntämistä kehitetään.

Poliittisesti mielenkiintoinen viritys on myös varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) johtama parlamentaarinen työryhmä, joka yrittää uudistaa yritystukia ja mahdollisuuksien mukaan karsiakin niitä.

Aiemmat yritykset ovat vetäneet vesiperän, mutta voisiko Pekkarinen porukoineen yllättää? Se nähdään viimeistään helmikuun lopulla, kun Pekkarisen ryhmä päättää työnsä.

Eduskunnan kokoonpanokin on muuttumassa loppukaudeksi aavistuksen.

Jos eduskunta myöntää vapautuksen Nurmijärven kunnanjohtajaksi valitulle Outi Mäkelälle ja Lääketeollisuuden toimitusjohtajaksi nimitetylle Sanna Lauslahdelle, eduskunta saa riveihinsä kaksi uusmaalaista kokoomuslaista kansanedustajaa. He ovat Mia Laiho Espoosta ja viime vaaleissa eduskunnasta pudonnut Raija Vahasalo Kirkkonummelta.

Enemmän huomiota herättävä veivaus odottaa kesäkuussa, jos Paavo Väyrynen palaa europarlamentista eduskuntaan ja perustaa kansalaispuolueelleen oman eduskuntaryhmän.