Ottakaa tai jättäkää
Britannian EU-myönteinen kansanpuolisko on vaatinut kovaan ääneen uutta äänestystä maan unionijäsenyydestä.
Pelkkä uudelleen äänestäminen ”oikean” lopputuloksen saamiseksi saattaa demokratian näkökulmasta kuulostaa hieman kyseenalaiselta, vaikka moni ehkä äänestikin EU-eron puolesta ymmärtämättömyyttään – tai purki vain kiukkuaan jostain muusta.
Löytyisikö kuitenkin poliittisesti hienovaraisempi tie? Suomalaisessa työmarkkinamallissa on totuttu uuvuttaviin neuvotteluihin ja vesittyneisiin sopimuksiin, jotka eivät lopulta kelpaa oikein kenellekään.
Jos brexit alkaa kovasti kaduttaa, kannattaisiko brittiläisten poliitikkojen ja virkamiesten vetää neuvottelut maan uudesta EU-suhteesta niin sanotusti sopivalla asenteella ja tarjota kansalle äänestettäväksi neuvottelutulosta, johon verrattuna EU:hun jääminen alkaisi tuntua paluulta Eedenin puutarhaan?