Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
Haku
Keskusta

Mikä ihmeen kasvupäivä? – Keskusta hakee suuntaa Suomelle tuomalla asiantuntijoita ja päättäjiä yhteen

18.11.2026 19:30
Lue lisää 
Historia
Hurmioituneet väkijoukot ottivat liittoutuneiden ja Vapaan Ranskan voitonparaatin vastaan Pariisissa 26. elokuuta 1944. (Kuva: Jack Downey, U.S. Office of War Information, CC BY-SA 3.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0) / Wikimedia Commons)

Hitler poseerasi jalat saaliinsa päällä – hymy hyytyi neljä vuotta myöhemmin

Länsiliittoutuneet ajoivat natsi-Saksan pois Pariisista tasan 80 vuotta sitten
Lauri Heikkilä 25.8.2024 14:00, muokattu 26.8.2024 13:45
a– a+
Historia

Toisen maailmansodan alussa Saksa valloitti Ranskan nopeasti. Panssarivaunujen ja lentokoneiden salamasota kaatoi kuukaudessa armeijan, joka oli itse asiassa natsi-Saksan armeijaa suurempi ja paremmin varusteltu.

Saksan diktaattorille Adolf Hitlerille Ranskan antautuminen oli revanssi ensimmäisestä maailmansodasta.

Hitler maksoi voittajavaltio Ranskalle potut pottuina pakottamalla maan allekirjoittamaan antautumisen samassa junanvaunussa, jossa Saksa oli pakotettu rauhansopimukseen yli 20 vuotta aiemmin.

Kuva Hitleristä pääkaupunki Pariisissa Eiffel-tornin juurella kesäkuussa 1940 on jäänyt historiaan. Ikoninen ranskalainen kohde on nyt uuden isännän hallussa, joka poseeraa kaatamansa suursaaliin kanssa, kuin metsästäjä jalka kaatamansa karhun päällä.

Saksan sotaonni kääntyi itärintamalla jo 1942 ja Kurskin taistelu 1943 romutti viimeisenkin aloitekyvyn.

Saksa joutui pakenemaan Afrikasta toukokuussa 1943 ja tärkein liittolainen Italia kaatui länsiliittoutuneiden hyökkäyksissä tämän jälkeen syyskuussa.

Suurimmat taistelut käytiin Neuvostoliiton ja Saksan välillä, mutta ratkaiseva paine tuli myös lännestä. Normandian maihinnousu kesäkuussa 1944 toi britit ja yhdysvaltalaiset Euroopan mantereelle ja Saksa joutui kahden maarintaman sotaan.

Falaisen motti suljettiin elokuun alkupuolella ja liittoutuneet jatkoivat syvemmälle Pohjois-Ranskaan. Edessä oli myös hallinnon ja kulttuurin keskus Pariisi.

Kuva Hitleristä Pariisissa muodostui ikoniseksi otokseksi natsipropagandalle. Ranska oli kukistunut vain kuukaudessa ja Hitler antanut Saksalle hyvityksen ensimmäisen maailmansodan tappiosta. Hitlerin seurassa vasemmalla arkkitehti, myöhempi ministeri Albert Speer ja oikealla lehdistöpäällikkö Otto Dietrich. Kuvaa rajattiin myös niin, että siinä näkyi vain Hitler. (Kuva: Bundesarchiv, CC BY-SA 3.0 / Wikimedia Commons)

Miehitysvuosina Ranska oli virallisesti maantieteellisesti puoliksi Saksan miehitysaluetta, puoliksi paperilla itsenäinen valtio. Niin sanotulla Vichyn Ranskalla oli ranskalainen valtionjohto, mutta käytännössä se palveli Saksaa.

Vuonna 1942 Saksa miehitti myös eteläisen Vichyn Ranskan, pitäen ranskalaishallinnon nimellisesti vallassa. Miehitys toi saksalaisen poliisi- ja sotilashallinnon valvomaan nyt koko Ranskaa.

Tarpeen tähän sytytti Ranskan vastarintaliike.

Vastarintaliike on sittemmin saanut legendaarisen maineen. Teollisen mittakaavan sotaa sissi- tai ranskalaisemmin ilmaistuna partisaanitoiminta ei olisi kuitenkaan ratkaissut. Merkitystä sillä silti oli.

Ranskalla oli myös pakolaishallitus Britanniassa. Vapaana Ranskana tunnetulla pakolaishallituksella oli myös sotajoukkoja, sekä Ranskasta paenneita että siirtomaaväestöä, jotka osallistuivat liittoutuneiden operaatioihin Ranskan ulkopuolella.

Ranskan vastarintaliikkeessä oli siviilejä sekä entisiä sotilaita, jotka toimivat maan alla miehittäjää vastaan. Sabotaasityö ja nopeat yllätyshyökkäykset kuuluivat vastarintaliikkeen toimintatapoihin.

Vastarintaliike oli hajautunut, eikä sen olisi ollut helppokaan luoda varsinaista hallintoa tai komentoketjuja miehitysoloissa. Vangiksi jääneetkään eivät siten voineet paljastaa koko vastarintatoimintaa.

Philippe Pétain johti saksalaisille alisteista Vichyn Ranskaa, vaikka oli taistellut ensin näitä vastaan. Marsalkka Pétain kuvassa vuonna 1941. Sodan jälkeen hänet tuomittiin kuolemaan, mutta iäkäs marsalkka välttyi tuomion täytäntöönpanolta. (Kuva: Bibliothèque nationale de France, CC BY-SA 3.0 / Wikimedia Commons)

Populaarikulttuurissakin vastarintaliike on ollut suosittu aihe. Suomessakin menestyneet brittiläiset draamasarja Maanalainen armeija sekä sitä ynnä muita maailmansotaa käsitelleitä draamoja parodioinut komediasarja Maanalainen armeija iskee jälleen antavat ainakin osittain todenmukaisen kuvan vastarinnasta. Lontooseen oltiin yhteydessä radiolla ja vihollisalueelle jääneitä liittoutuneiden kallisarvoisia lentäjiä palautettiin pakotieverkostoja pitkin Britanniaan.

Sabotaasi-iskuilla tuhottiin natsi-Saksan kalustoa, attentaateilla eliminoitiin tärkeitä upseereita ja muita hallinnon edustajia. Vakoilu oli tärkeä osa toimintaa, ja propagandalehtisillä vastarintaliike loi henkeä saksalaisia vastaan käymiseen.

Poliittisestikaan ei ollut yhtä vastarintaliikettä. Vapaata Ranskaa ja kenraali Charles de Gaullea kannattaneiden nationalistien ja kommunistisen vastarintaliikkeen välillä oli ajoittain vakavaakin hankausta.

Saksalaisten silmissä vastarintaliike oli terrorismia. Kiinni saatujen vastarintataistelijoiden kohtelu oli armotonta. Vastarinnan tehtyä onnistuneen iskun saksalaiset saattoivat tehdä kostoksi mielivaltaisia siviilien teloituksia.

Ranskalainen vastarintataistelija ja yhdysvaltalainen upseeri kuvattuna nimeämättömän kaupunkitaistelun aikana Ranskassa kesällä 1944. Taustalla liittoutuneiden sotilas ja ranskalaisia santarmeja. (Kuva: National Archives at College Park, CC BY-SA 3.0 / Wikimedia Commons)

Elokuussa 1944 vastarintaliike ja Vapaa Ranska kävivät vahvistuneina, jo oikeastaan Ranskan armeijana, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa natseja vastaan Pariisin tienoilla.

Vastarintaliikkeen paikallistuntemus auttoi liittoutuneita etenemään nopeammin ja myös löytämään vihollisia. Kunnia-asia oli päästä vapauttamaan pääkaupunki Pariisi mahdollisimman pian.

Tasan 80 vuotta sitten, 25. elokuuta 1944, saksalaiset ajettiin pois Pariisista.

Symbolisesti oli tärkeää, että päävastuussa olivat ranskalaiset itse, mutta tehokkuussyistä mukana oli myös yhdysvaltalaisia ja brittejä. Myös Espanjan falangistidiktatuuria vastustaneen vastarintaliikkeen osastoja oli mukana Ranskassa ja Pariisissa.

Ensin aseisiin tarttuivat pariisilaiset itse. Radiolähetykset Britanniasta olivat kertoneet liittoutuneiden olevan lähellä, ja Pariisissa alettiin yleisesti lietsoa väkeä vastarintaan. Aseellisten yhteenottojen alkaessa saksalaiset alkoivat tuhota etenkin Pariisin ruokavarastoja tietäen, ettei Saksa palaisi Pariisiin.

Elokuun 20. päivästä alkaen vastarintaliike rakensi barrikadeja ja muita esteitä sekä suojia. Esimerkiksi polttoainekuljetuksia saatiin esteiden ansiosta haltuun.

22. päivä vastarintaliikkeen ja saksalaisten tulitus toisiaan vastaan kävi kovimmillaan. Hitler määräsi, että Saksan armeijan tuli aiheuttaa mahdollisimman paljon vahinkoa Pariisille. Raskas kalusto pommitti ranskalaisten asemia suurella tulivoimallaan, mutta tämä ei tuottanut Saksalle ratkaisevaa etulyöntiasemaa.

Liittoutuneet ja Vapaa Ranska saapuivat Pariisiin 24. päivä elokuuta. Taisteluita käytiin vielä päivän verran, mutta voitonjuhlat alkoivat jo 24. päivänä.

Saksalaisten kohtaaman tuhon innostamana monet pariisilaiset ryntäsivät kaduille. Marseljeesia laulettiin, vaikka taustasäestyksenä olikin vielä tulitusta ja räjähdyksiä.

Kenraali Charles de Gaulle pitämässä voitonpuhetta Pariisissa 24. elokuuta 1944. Taistelu kaupungista päättyi varhain seuraavana päivänä. (Kuva: War Office Second World War Official Collection, CC BY-SA 3.0 / Wikimedia Commons)

Saksan kaupunkiin jääneet joukot antautuivat varhain aamuyöllä 25. elokuuta. Hitlerin käskyt kaupungin pitämisestä tai tuhoamisesta olivat ehdottomia, mutta kenraali Dietrich von Choltizt näki taistelujen jatkamisen mielettömyyden määräten antautumisen.

Noin 13 000 saksalaista jäi sotavangiksi, myös von Choltitz itse.

Saksalaiskenraalia on nimitetty Pariisin pelastajaksi. Nimitys on sikäli oikeutettu, että jos hän olisi valinnut toisin, eli poltetun maan taktiikan ja taistelujen jatkamisen, historiallinen kaupunki olisi saattanut raunioitua täysin.

Vaikka sota jatkui, Pariisissa nähtiin massiivinen voitonjuhla.

Ranskalaiset olivat saaneet pääkaupunkinsa takaisin. Ranska oli taas olemassa, Ranska oli taas suvereeni valtio.

Kenraali de Gaulle piti kuuluisaksi tulleen radioidun puheen samana päivänä 25. elokuuta.

– Ranska palaa Pariisiin, kotiinsa. Ranska palaa veressä, mutta periksiantamattomana. Ranska palaa karuista oppivuosista valaistuneena, ja varmempana kuin koskaan siitä, mitkä ovat sen velvollisuudet ja oikeudet, de Gaulle muun muassa lausui.

Sittemmin de Gaulle nousi Ranskan pääministeriksi ja presidentiksi. Hänen gaullismiksi kutsuttu ideologiansa perustuu omanlaiselleen nationalismille, ja sen perinnöstä kilpaillaan Ranskan puoluekentässä yhä.

Vastarinnan muistomerkki Saint-Lormelissa Côtes d’Armorin departementin alueella Luoteis-Ranskassa. Muistomerkki on omistettu Aimé Poulainille ja Gérard Lemirelle. He olivat kaksi vastarintaliikkeelle työtä tehnyttä lasta, jotka saksalaiset teloittivat. (Kuva: CC BY-SA 3.0 / Wikimedia Commons)

Voiton juhlinta oli suurinta paraatipäivinä 26. ja 29. elokuuta. Joukot marssivat Pariisin halki väkijoukon hurratessa. Ilmassa oli sodan päättymisen tuntua, vaikka se jatkuikin vielä yli kahdeksan kuukautta.

Voitonriemun seassa oli vihaa saksalaisten kanssa toimineita vastaan, eikä lynkkauksiltakaan vältytty.

Länsiliittoutuneet etenivät pian Saksan maaperälle. Massiivisista liittoutuneiden pommituksista ja onnistuneista operaatioista huolimatta Saksa onnistui viivyttämään tappiotaan toukokuuhun 1945 saakka. Tuolloin maa antautui Neuvostoliiton vallattua pääkaupunki Berliinin.

Ranskassa kuten muuallakin tuomittiin sotarikoksia tehneitä vihollisia samoin kuin oman maan väkeä, jotka olivat tehneet yhteistyötä natsien kanssa.

Esimerkiksi Vichyn Ranskan valtionpäämies marsalkka Philippe Pétainille langetettiin kuolemantuomio, joka tosin muutettiin tämän korkeasta iästä johtuen elinkautiseksi vankeudeksi. Hän kuoli vankeudessa 95-vuotiaana 1951. Kaikkiaan saksalaisten kanssa yhteistyössä toimineita ranskalaisia teloitettiin noin 10 500.

Lue myös

Ministerit opposition grilliin – seuraa kyselytuntia suorana

Oppositio pääsee jälleen ottamaan hallituksen ministereistä mittaa, kun eduskunnan perinteinen kyselytunti pyörähtää käyntiin...
19.11.2026 15:55

Stubb Kiinan, Venäjän ja USA:n julkilausumasta: En näe varsinaista rauhanprosessin edistämistä

Presidentti Alexander Stubb sanoo pitävänsä hyvänä, että Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen julkilausumassa puhutaan...
19.11.2026 15:43

Purra rasismikohusta: Asioista pitäisi puhua asiallisesti

Eduskunnassa käydään jälleen keskustelua rasismista sen jälkeen, kun perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen teki...
19.11.2026 15:04

Aihetunnisteet

Charles de Gaulle länsiliittoutuneet länsirintama natsi-Saksa pariisi Pariisin vapautus Ranska toinen maailmansota vastarintaliike

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Edes keskustaedustajan anteeksipyyntö ei auttanut – hallitus jatkoi edeltäjänsä syyttelyä sote-poteroistaan
Uutiset | 19.11.2026 7:00
Trumpilta viesti Ukrainan sodasta – vakuuttaa Kiinan olevan samoilla linjoilla
Uutiset | 19.11.2026 10:30
Alaskan senaattorinpaikka demokraateille, Mary Peltolalle yli 50 prosenttia äänistä
Uutiset | 18.11.2026 6:17
Koomikko nimitti Halla-ahoa fasistiksi vastauksessaan somejulkaisuun – kunnianloukkausoikeudenkäynti alkaa
Uutiset | 18.11.2026 1:01
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
PS:n Tynkkynen kutsui Razmyaria ”troijan hevoseksi” – Lindtmanilta paloi käämi
Uutiset | 19.11.2026 10:25
Eduskunta linjasi: Airbnb-vuokraukseen tulee vuorokausirajat
Uutiset | 18.11.2026 16:35
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Trump tapasi Putinin ja hehkutti ystävyyttä – Stubb neuvottelee Ukrainan tulevaisuudesta Berliinissä
Uutiset | 19.11.2026 8:30
Eduskunta hyväksyi käännytyslain jatkon – Tuppurainen demaripoissaoloista: Yllättäviä käänteitä voi tulla elämässä
Uutiset | 18.11.2026 16:19
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17
Somalia ja Somalimaa ovat kuin yö ja päivä – miten samalta pohjalta syntyi kaoottinen sotatanner ja vakaa demokratia?
Uutiset | 16.11.2026 21:25
New York Times: Venäjän vaatimukset Ukrainan sodasta ja Euroopan turvallisuudesta eivät ole muuttuneet
Uutiset | 14.11.2026 14:32
Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Miksi Suomessa ei lähdetä barrikadeille, vaikka maa keikkuu työttömyystilastojen kärjessä? – Tutkija kommentoi
Uutiset | 16.11.2026 14:25
Miksi tupakoitsijat sairastuvat harvemmin Parkinsonin tautiin? Tuore tutkimus tarjoaa selityksen
Uutiset | 13.11.2026 21:44
Merz: Euroopan ei tarvitse keskustella turvallisuudestaan Venäjän kanssa
Uutiset | 13.11.2026 15:14
Putinin jättihanke sai osuman – Venäjän hallitus hätäkokoukseen
Uutiset | 17.11.2026 9:59
Rock | Keikka Kremlin sydämessä jäi Gary Mooren viimeiseksi – lähes neljän promillen humala vei kitaristilegendan Espanjan-lomalla
Uutiset | 7.11.2026 21:12
Moskova ja Peking jyrähtävät: Ulkopuolisten ei pidä sotkeutua
Uutiset | 22.10.2026 9:00
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Nuohoojalla voi olla hyvä syy kieltäytyä työstään – ”Suuri osa ei ota huomautuksia riittävän vakavasti”
Uutiset | 2.11.2026 22:15
Kiovalaiset elävät jatkuvan paineen alla – ”Valmistautukaa, Suomen kansa, sillä saatatte olla seuraavia”
Uutiset | 6.11.2026 9:00
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Ilmasota | F-35:n ”esi-isä” oli sodassa kova rauta – romanialaiset aiheuttivat amerikkalaispiloteille painajaisen kesällä 1944
Uutiset | 6.11.2026 21:38
Purra teki johtopäätöksen Wolt-kuskeista: ”Suomi ei tarvitse maailmalta näitä korkeakoulutettuja ’huippuosaajia’”
Uutiset | 30.10.2026 9:03
Historia | Miksi antifasistinen valtio puki sotilaansa kuin natsit? DDR:n armeijan ulkoasu hämmensi monia
Uutiset | 25.10.2026 21:38
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Uusimmat

Ministerit opposition grilliin – seuraa kyselytuntia suorana
Uutiset | 19.11.2026 15:55
Stubb Kiinan, Venäjän ja USA:n julkilausumasta: En näe varsinaista rauhanprosessin edistämistä
Uutiset | 19.11.2026 15:43
Purra rasismikohusta: Asioista pitäisi puhua asiallisesti
Uutiset | 19.11.2026 15:04
Putin: Venäjä vastaa Kertshinsalmen iskuihin tuskallisesti
Uutiset | 19.11.2026 14:42
Vihreiden varjobudjetti julki: ”Suomesta on muuhunkin kuin sellunkeittoon”
Uutiset | 19.11.2026 14:35
Orpo kommentoi uusinta rasismikohua: ”Kenenkään ei pidä olla tällaisen kohteena”
Uutiset | 19.11.2026 14:34
Uimataitoisten lasten määrä on kasvussa – Tutkijat: Mahdollisuus suojata keho muiden katseilta rohkaisisi
Uutiset | 19.11.2026 14:20
Razmyar harkitsee oikeustoimia Sebastian Tynkkysen kirjoituksesta – ”Viesti voi hyvin täyttää rikoksen tunnusmerkistön”
Uutiset | 19.11.2026 14:13
Verkkoliikenne vilkastui Suomessa GTA:n julkaisuyönä
Uutiset | 19.11.2026 13:45
Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat sitoutuvat vuoropuheluun ydinaseista
Uutiset | 19.11.2026 13:34
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Minkä pitäisi olla keskustan kärkiteema vaaleissa? – Johtopaikkaa puoluekoneessa tavoittelevat kertovat
Uutiset | 15.11.2026 13:00
Osakesäästäjiltä peukkua Kurvisen avaukselle valtionobligaatioiden palauttamisesta: Pankkitileiltä voisi liikahtaa jopa miljardeja
Uutiset | 10.11.2026 13:45

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Ministerit opposition grilliin – seuraa kyselytuntia suorana
Uutiset | 19.11.2026 15:55
Stubb Kiinan, Venäjän ja USA:n julkilausumasta: En näe varsinaista rauhanprosessin edistämistä
Uutiset | 19.11.2026 15:43
Purra rasismikohusta: Asioista pitäisi puhua asiallisesti
Uutiset | 19.11.2026 15:04
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Tasa-arvon edistäminen parantaa kaikkien hyvinvointia
Mielipide | 19.11.2026 9:07
Kotimainen kala vaarassa hukkua byrokratiaan 
Mielipide | 19.11.2026 9:02
Lukijalta: Hyvinvointi tarvitsee tekijänsä
Mielipide | 17.11.2026 12:46
Lukijalta: Arvojen ja aluepolitiikan suuri päivä
Mielipide | 17.11.2026 9:40

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Mika Ågren jatkaa Päijät-Hämeen keskustan johdossa – piiri täydensi eduskuntavaalien ehdokaslistaa
Keskusta | 19.11.2026 11:18
Mikä ihmeen kasvupäivä? – Keskusta hakee suuntaa Suomelle tuomalla asiantuntijoita ja päättäjiä yhteen
Uutiset | 18.11.2026 19:30
Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen pyrkii eduskuntaan keskustan listalta
Uutiset | 18.11.2026 10:19
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata