Suomessa on eniten kahden lapsen äitejä – Näin pitkä on suomalaislasten keskimääräinen matka isoäidin luo
Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä, kertoo Tilastokeskus, joka on koostanut äitienpäivän kunniaksi tilastotietoja äitiydestä.
Tilastokeskuksen mukaan 65 prosentilla 15–88-vuotiaista naisista on lapsia. 64–88-vuotiaista naisista äitejä on 86 prosenttia.
Vuonna 2022 uusien biologisten äitien määrä kasvoi 19 524:llä. Adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli 72 naista.
Yhdellä 15–88-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2023 keskimäärin 2,25 lasta. Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 44,3 prosenttia äideistä.
Yhden lapsen äitejä on 24,3 prosenttia äideistä ja kolmen lapsen äitejä 21,3 prosenttia äideistä. Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.
Vuonna 2022 Suomessa oli noin 550 000 isoäitiä, joilla oli vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi. Isoäidit olivat keskimäärin noin 61-vuotiaita lapsenlapsen saadessaan.
Isoäitien keski-ikä oli hieman yli 68 vuotta. Vuonna 2022 alaikäisistä lapsista 79 prosentilla oli äidinäiti ja isänäiti 74 prosentilla.
Lapsenlapsen matka isoäidin luo oli keskimäärin 78 kilometriä.
Väestöliiton Perhebarometrin mukaan 85 prosenttia 20–45-vuotiaista suomalaisista toivoisi tai olisi toivonut itselleen lapsia ihanteellisessa versiossa elämästään.
Suomalaiset 20–45-vuotiaat pitävät itselleen ihanteellisena lapsilukuna noin kahta lasta. Nollaa lasta ihanteenaan piti noin 15 prosenttia.
Vaikka ihanteellinen lapsiluku on noin kaksi lasta, lapsia saadaan selvästi tätä vähemmän. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä ja 0,59 lasta 46–54-vuotiailla.
Myös suurin osa THL:n toteuttamaan Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista toivoo lapsia. Alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia kertoo toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Yleisimpiä toiveet ovat alle 30-vuotiailla.
Tahatonta lapsettomuutta on kokenut 16 prosenttia 30–74-vuotiaista naisista. Heistä yli puolet on hakeutunut lapsettomuushoitoihin tai -tutkimuksiin. Noin puolet hoitoihin hakeutuneista on saanut lapsen niiden avulla.
Ne, jotka eivät toivo itselleen lapsia, pitivät muita asioita elämässä tärkeämpinä eivätkä koe, että lapsen saaminen toisi heidän elämäänsä merkittäviä hyviä puolia.
Matala tai nollan lapsen ihanne on kuitenkin yleinen myös elämäntilanteisiin liittyvistä syistä, esimerkiksi ilman kumppania elävillä ja matalasti koulutetuilla.
Vauvaperheille suunnatun FinLapset-kyselytutkimuksen pohjalta selvitettiin vauvaperheiden vanhempien lastensaantitoiveita. Vanhemmista noin puolet toivoi tulevaisuudessa lisää lapsia. Epävarmoja lastenhankinnasta oli reilu neljännes vanhemmista.
Jo sopiva lasten määrä oli yleisin syy olla toivomatta lapsia. Vanhempana jaksaminen oli toiseksi yleisin syy lastensaannin epäröinnille.