Ennuste: Näin suuri osa suomalaisista on lihavia vuoteen 2040 mennessä
Työikäisten suomalaisten lihavuus yleistyy, kertoo tuore raportti.
Vuonna 2019 yksi viidestä suomalaisesta aikuisesta (20 prosenttia) oli ilmoituksensa mukaan liikalihava, kun vuonna 2000 tämä osuus oli vielä 11 prosenttia, EU-komission laatimassa Suomen terveysprofiilissa kerrotaan.
Ennusteissa liikalihavuuden odotetaan lisääntyvän 23 prosenttiin miehillä ja 30 prosenttiin naisilla vuoteen 2040 mennessä.
Melkein yksi neljästä 15-vuotiaasta (24 prosenttia) oli myös ylipainoinen tai liikalihava vuonna 2022.
– Väestön lihominen aiheuttaa jo merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Erityisen huolestuttavaa on se, että jo lähes joka toisella aikuisella on vyötärölihavuutta, mikä on terveyden kannalta erityisen haitallista, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Annamari Lundqvist tiedotteessa.
Suomalaisten elintavoissa on tapahtunut myös myönteisiä muutoksia. Päivittäin tupakoivien määrä ja alkoholin kokonaiskulutus ovat Suomessa pienentyneet 2000-luvulla alle EU:n keskiarvon.
Suomalaisten terveys on eurooppalaisessa vertailussa monelta osin hyvä, mutta pitkät jonotusajat vaikeuttavat terveyspalvelujen saatavuutta.
Terveyspalveluiden saatavuus koetaan Suomessa selvästi huonommaksi kuin EU:ssa keskimäärin. Tyydyttämättömistä terveyspalvelutarpeista raportoi 6,5 prosenttia suomalaisista, kun EU-keskiarvo on 2,2.
– Sosioekonomiset erot ovat huolestuttavan suuret. Suomessa lähes joka kymmenes alimmassa tuloviidenneksessä raportoi tyydyttämätöntä terveyspalvelujen tarvetta. Osuus on 4,5-kertainen EU-maiden keskiarvoon nähden, kertoo THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki tiedotteessa.
Kiireettömien toimenpiteiden jonotusajat pitenivät Suomessa erityisesti vuosina 2021–2022.
Yhdellä kuudesta suomalaisesta on mielenterveysongelma. Mielenterveyteen liittyvistä ongelmista yleisimpiä ovat masennus, ahdistuneisuus sekä päihdeongelmat. Raportissa huomioidaan kuitenkin suomalaisessa itsemurhien ja mielenterveysongelmien vastaisessa ohjelmatyössä tapahtunut positiivinen kehitys.
Suomalaisista 65 prosenttia koki terveytensä hyväksi vuonna 2022. Koko EU:ssa samoin koki keskimäärin 68 prosenttia asukkaista.
Yli 65-vuotiaiden suomalaisten arvio omasta toimintakyvystään on Suomessa selvästi EU:n keskitasoa parempi. Toimintakykynsä ilmoitti hyväksi 80 prosenttia yli 65-vuotiaista suomalaisista naisista ja miehistä 73 prosenttia.
Suomessa, kuten koko EU:ssa, koettu terveys on heikointa alimmassa tuloluokassa.