Kaupunkikeskustojen erikoiskaupat kärsivät, kun kuluttajat kiristävät vöitään elinkustannusten noustessa
Kauppojen lukumäärä kaupunkikeskustoissa on laskusuunnassa. Kivijalkakauppoja kurittavat korkea inflaatio ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen.
Tuore kaupunkikeskustoja koskeva elinvoimamittaus kertoo, että keskustoissa sijaitsevien kauppojen määrä väheni vuodessa 3,7 prosenttia.
Kova inflaatio ja hintojen nousu ovat vaikuttaneet kuluttajakysyntään ja heikentäneet ostovoimaa. Se on näkynyt erikoiskaupassa, kertoo toimitusjohtaja Ulla Pöllänen Erikoiskaupan liitosta.
– Kuluttajat harkitsevat hyvin tarkkaan ja pitkään kestokulutushyödykkeiden ostamista. Ensin hoidetaan ruoka, lainat, sähkö ja kaikki muut välttämättömyydet. Käyttötavaroiden kysyntä on hiipunut, mikä on meille iso huoli, hän sanoo.
Myös asiointikäynnit keskustoissa vähenivät pandemian takia eivätkä ole Pölläsen mukaan kokonaan palanneet sitä edeltävälle tasolle.
– Keskustoissa liikkuu vähemmän ihmisiä ja heillä on aiempaa vähäisempi ostovoima, mikä väistämättä näkyy erikoiskaupassa.
Tilastokeskuksen mukaan erikoiskaupan myynnin määrä oli maaliskuussa liki neljä prosenttia pienempi vuoden takaiseen nähden.
Eri toimialoilla on kuitenkin melkoisia vaihteluja siinä, miten kauppa käy. Liikevaihdon kehityksessä parhaiten ovat viime vuosina menestyneet urheiluvälinekauppa, rautakauppa, kodintekniikka ja optisen alan vähittäiskauppa. Heikoimmin menestyneitä ovat kirjakauppa, kello- ja jalometallikauppa sekä vaatekauppa.
Erikoiskaupan liiton toive poliittisille päättäjille on nyt inflaation taltuttaminen ja ostovoimasta huolehtiminen, osaltaan verotuksen keinoin. Verotusta ei Pölläsen mukaan ainakaan pitäisi kiristää.
Hän huomauttaa, että erikoiskauppojen säilyminen kaupunkikeskustoissa on kaikkien etu.
– Ne lisäävät keskustojen elinvoimaa. Ravintolat, erikoiskauppa ja muut palvelut ovat niitä asioita, joita kuluttajat keskustoista hakevat.