Kuusikymppisten avioerot yleistyivät pitkään, kunnes kääntyivät laskuun 2020-luvulla

Suomalaisten 60–69-vuotiaiden avioerot yleistyivät selvästi 2000-luvulla vuoteen 2020 asti, kerrotaan Tilastokeskuksesta.

Toissa vuonna tapahtui merkittävä käänne toiseen suuntaan: avioerojen määrä oli matalampi kuin milloinkaan yli 30 vuoteen. Viime vuonna avioerojen määrä laski entisestään.

Avioerot ovat vähentyneet lähes kaikissa ikäryhmissä – myös ikääntyneillä. Tiedot ovat Tilastokeskuksen Siviilisäädyn muutokset -tilastosta.

– Solmittujen avioliittojen määrät ovat olleet pitkään laskussa, joten vähitellen se alkaa vaikuttaa myös avioerojen määrään. Avoliitto parisuhdemuotona on vakiinnuttanut asemansa myös ikääntyneiden keskuudessa, Tilastokeskuksen yliaktuaari Auli Hämäläinen selittää tilastoilmiötä.

Hämäläisen mukaan yli 70-vuotiaiden suomalaisten avioerot ovat harvinaisia, eikä asiassa ole tapahtunut erityisiä muutoksia edes 30 vuodessa.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch huomauttaa, että avoliitosta erotaan avioliittoa herkemmin ja avoerot ovatkin selvästi avioeroja yleisempiä – myös ikääntyneiden keskuudessa.

Rotkirchin mukaan yli 65-vuotiaiden suomalaisten avioliitoissa on tapahtunut kaksi merkittävää muutosta. Tämän ikäluokan naiset ovat aiempaa useammin naimisissa sen takia, että miehet elävät tällä hetkellä keskimäärin pidempään kuin vielä vuosituhannen vaihteessa.

– Leskiä on vähemmän, ja pitkät avioliitot ovat nyt todella voimissaan. Toisaalta nuoremmissa ikäluokissa voimakkaammin kasvaneet avioerot näkyvät siinä, että noin joka neljäs 50–69-vuotias on kokenut avioeron.

Rotkirchin mukaan suomalaiset ovat muihin eurooppalaisiin verrattaessa suhteiden moninaisuuden ja myllerryksen kärjessä: Suomessa erotaan, solmitaan uusia liittoja, ollaan pitkään sinkkuja tai seurustellaan ilman avoliittoa poikkeuksellisen paljon – ja vielä vanhemmalla iälläkin.

Yli 60-vuotiaiden lisääntyneen eronneisuuden taustalla on Rotkirchin mukaan niin sanottu uusi elämänvaihe, jota kutsutaan myöhäiskeski-iäksi. Nykypäivän 65–74-vuotiaat elävät aiempaa pidempään, terveempinä ja toimintakykyisempinä ja ovat myös keskimäärin paremmin toimeentulevia kuin ennen.

– Monella on resursseja tehdä elämässä monenlaisia asioita ennen sitä varsinaista vanhuutta. Tähän taas liittyy luontevasti se ajatus, että onko tämä se ihminen, jonka kanssa haluan viettää vielä ne seuraavat mahdollisesti 25 vuotta yhdessä.

Rotkirch muistuttaa, että nykyiset seitsemänkymppiset – eli niin sanotut suuret ikäluokat – ovat olleet Suomessa kautta aikojen melkoinen ”tehdään moni asia uudella tavalla” -sukupolvi, joka on läpi elämänsä mullistanut Suomen yhteiskuntaa, politiikkaa, kulttuuria ja myös rakkauselämää. Rotkirchin mukaan tämä ikäluokka oli jo 1970-luvulla lisääntyneiden avioerojen taustalla ja luomassa asennemuutosta, jonka myötä eroista tuli aiempaa hyväksytympiä.

– Nyt he tavallaan edelleen jatkavat tätä liberaalimpaa suhtautumista liittoihin. Suuret ikäluokat ovat myös se sukupolvi, jossa naiset ja äidit siirtyivät työelämään ja jonka tulot ja eläkkeet kasvoivat. Kun naisista tuli vauraampia ja itsenäisempiä, myös taloudellinen kynnys lähteä huonosta liitosta madaltui, Rotkirch sanoo.