Teollisuusliitto tyrmää ehdotuksen ammattikoulutuksen lyhentämisestä, hallitustunnustelija Orpo miettisi kriittisesti

Teollisuusliitto torjuu valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikön ehdotuksen toisen asteen ammatillisten perustutkintojen lyhentämisestä. Liiton koulutuspäällikkö Hannu Siltala sanoo, että tutkintojen leikkaaminen uhkaisi ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen.

– Erityisesti teollisuuden työntekijöiden osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Työntekijäryhmät joutuvat päivittämään osaamistaan läpi työuran. Kolmivuotinen ammattikoulutus antaa tähän osaamisen päivittämiseen huomattavasti paremmat eväät kuin kaksivuotinen, Siltala sanoi tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että aiemmin ammatillisen koulutuksen jälkeen piti tehdä valtavasti lisäopintoja päästäkseen korkeampaan koulutukseen.

VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä toivoi Ylen haastattelussa, että uusi hallitus lyhentäisi toisen asteen ammatilliset perustutkinnot kaksivuotisiksi. Ministeriö laskee valtion säästävän noin 100 miljoonaa euroa, jos 40 prosenttia ammatillisista perustutkinnoista lyhennetään kolmesta vuodesta kahteen.

Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok.) sanoo pitävänsä äärettömän tärkeänä, että toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta saa lähtökohdat jatkaa korkeakouluopintoihin. Niemelän avaukseen hän sanoi tutustuneensa vasta otsikkotasolla, mutta huomanneensa asiantuntijoiden kuvailleen sitä kevein perustein tehdyksi.

– Kaikkiin esityksiin täytyy perehtyä, mutta jos muutetaan koulutuksen kestoa ja ajatusta, niin silloin täytyy miettiä hyvin kriittisesti sitä, Orpo kommentoi perjantaina toimittajille eduskunnassa.

Niemelän mielestä opiskelijalla pitäisi silti edelleen olla mahdollisuus jatkaa korkeakouluopintoihin, mutta valmentavat opinnot muutettaisiin vapaaehtoisiksi.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä VM:n virkamiehet tarvitsevat selvästi briiffausta siitä, miten ammatillinen koulutus Suomessa toimii. Hän katsoo Niemelän ehdotuksen osoittavan syvällistä tiedonpuutetta.

Andersson huomauttaa, että Suomessa on osaamisperustainen ammatillinen koulutus. Se tarkoittaa, että opiskelijat, joilla on aikaisempaa osaamista, pystyvät valmistumaan vaikkapa puolessatoista vuodessa.

– Meillä ei ole fiksattua tai säädettyä, että jokaisen on pakko istua tietty tuntimäärä kurssilla, jos osaa asiat entuudestaan.

Yleissivistävät opinnot kuuluvat Anderssonin mielestä itsestään selvästi myös ammattiin opiskelevien koulutussisältöihin, jotta nuorilla on mahdollisuus jatkaa opintoja halutessaan. Hän sanoo toivovansa, että Suomessa ei ole vuosikymmeniin ajateltu, että duunarin ei tarvitse tietää mitään yhteiskunnan toiminnasta eikä osata kieliä tai matematiikkaa.