Suomalaiset tietävät useimmiten, mihin vaaditaan rakennuslupa – mutta tietynlaisia vahinkojakin sattuu
Suomalaiset tietävät pääosin, mitä omalle pihalle saa vapaasti tehdä ja mitkä muutokset vaativat puolestaan rakennusluvan. Pihan muokkauksiin liittyvien rikkomusten taustalla onkin useimmiten vahinko, kun esimerkiksi oman alueen asemakaavaa ei ole tunnettu riittävän hyvin.
Rakennusvalvonta saa tiedon tällaisista rikkomuksista yleensä naapureilta: jotakin on tehty esimerkiksi liian lähelle naapurin rajaa, kerrotaan Helsingin, Tampereen ja Turun rakennusvalvonnasta.
Tällaisia ilmiantoja tulee valvontaan melko vähän, ja usein ne ovat aiheellisia. Esimerkiksi Tampereella suurin osa kaikista naapurien ilmiannoista koskee muita kuin luvanvaraisia asioita.
– Selvästi yleisimpiä ovat naapurin pihan epäsiisteyttä tai naapurin häiritsevää käytöstä koskevat valitukset, ja ne ovat lisääntyneet entisestään korona-aikana. Ihmiset ovat olleet enemmän kotona ja ehtineet tarkastella, mitä naapuritontilla tapahtuu, kertoo Tampereen rakennusvalvontapäällikkö Leena Jaskanen.
Jokaisella Suomen kunnalla on omat asemakaavansa ja rakennusjärjestyksensä, ja ne saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Kunnissa voidaan sallia esimerkiksi erikokoisia rakennelmia tai erikorkuisia aitoja. On siis tärkeää, että asukkaat tarkistavat oman alueensa vaatimukset ennen kuin ryhtyvät pihoillaan suurempiin toimenpiteisiin.
Esimerkiksi Turussa alle 20 neliön rakennelmat on vapautettu luvanhausta muualla kuin keskusta-alueella, eivätkä ne vaikuta rakennusoikeuteen. Helsingissä samankokoiset rakennelmat on vapautettu luvanhausta, mutta niitä varten kuitenkin on oltava rakennusoikeutta jäljellä.
– Tyypillinen väärinymmärrys on, että ihmiset tulkitsevat tämän ikään kuin lisärakennusoikeutena. Monesti näitä myös laitetaan aivan naapurin rajalle, sanoo Helsingin rakennusvalvonnan maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa.
Helsingissä ja Tampereella on huomattu, että terassien tekeminen on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja terassit ovat entistä suurempia – joskus jopa sellaisia, että ne täyttävät lähes koko pihan. Suuretkaan terassit eivät yleensä vaadi lupia, kunhan ne ovat korkeintaan askeleen irti maanpinnasta.
Osalta asukkaista on kuitenkin jäänyt huomaamatta, että asemakaavassa onkin vaadittu esimerkiksi istutuksia. Jos istutuksille ei ole enää tilaa, piha on asemakaavan vastainen.
Vaihtoehtoisesti istutuksia varten varatulle alueelle on saatettu tehdä esimerkiksi vaja tai laittaa soraa.
Helsingissä on huomattu myös toinen viime vuosina yleistynyt ilmiö: pihasuunnittelijoiden käyttö on lisääntynyt. Orrenmaa epäilee, että taustalla on piha- ja puutarha-aiheisten tv-ohjelmien yleistyminen.
– On hyvä asia, että ihmisille tulee hienoja pihoja, mutta pihasuunnittelijat saattavat tehdä suunnitelmia tuntematta alueen asemakaavaa. Jos tontin omistajat luottavat suunnitelmaan eivätkä huomaa itsekään tarkistaa, tarvitaanko johonkin lupaa tai onko kaikki sallittua, saattaa vahingossa syntyä asemakaavan vastaisia ratkaisuja, Orrenmaa kertoo.
Jos rakennusvalvonta toteaa esimerkiksi rakennelman luvanvastaiseksi, asia voi edetä kahdella tavalla. Jos rakennelmaan on mahdollista saada lupa, omistaja voi hakea toimenpidelupaa jälkikäteen. Jos taas rakennelma on sellainen, jolle ei voida jälkikäteenkään myöntää lupaa, se voidaan velvoittaa purettavaksi.