Yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon jonottaneiden määrä lähes kaksinkertaistui vuodessa
Yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon odottaneiden määrä lähes kaksinkertaistui vuodessa, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot.
Yli 20 000 ihmistä oli odottanut yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä viime vuoden lopulla. Tämä oli noin 12,7 prosenttia kaikista kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonossa olevista. Vuosi aiemmin yli puoli vuotta odottaneita oli noin 10 800 potilasta, mikä oli 6,8 prosenttia kaikista jonossa olleista.
Kasvu on ollut THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuomisen mukaan merkittävää.
– Onhan se aikamoista, kun miettii, että kiireettömän erikoissairaanhoidon jonossa on se vähän yli 160 000 ihmistä. Heistä yli 12 prosenttia on joutunut odottamaan yli puoli vuotta, Tuominen sanoo STT:n haastattelussa.
Erot sairaanhoitopiirien jonojen välillä ovat merkittäviä.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) noin viidennes kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonossa olevista oli odottanut yli puoli vuotta. Heidän määränsä oli yli kaksinkertaistunut vuodessa.
Tilanne on tällä hetkellä kaikkein raskain Pohjois-Karjalassa, jossa kiireettömän erikoissairaanhoidon jonossa olevista yli neljännes oli odottanut yli puoli vuotta. Heidän osuutensa oli yli kolminkertaistunut edellisvuodesta, jolloin yli puoli vuotta odottavien osuus oli vain noin seitsemän prosenttia.
Toisaalta joissakin sairaanhoitopiireissä yli puoli vuotta jonottaneiden osuus on maltillisempi. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä osuus oli viime vuoden lopulla vain noin prosentin kaikista jonossa olevista.
Sairaanhoitopiirit lakkautettiin vuodenvaihteessa ja niiden tehtävät siirtyivät uusille hyvinvointialueille.
Yksi merkittävä syy yli puoli vuotta kiireettömään sairaanhoitoon odottaneiden määrän kasvussa on Tuomisen mukaan resurssipula.
– Meillä ei ole ollut tarpeeksi henkilöstöresursseja purkamaan hoitojonoa. Myös tiloista on ollut pulaa, Tuominen sanoo.
Tilanteeseen vaikuttaa Tuomisen mukaan myös yhä koronapandemia. Se on näkynyt esimerkiksi sairaanhoitopiirien kyvyssä vastaanottaa potilaita.
Hoitojonot eivät ole kasvaneet tasaisesti kaikilla erikoissairaanhoidon aloilla. Esimerkiksi polven ja lonkan tekonivelleikkausten jonot ovat kasvaneet Tuomisen mukaan merkittävästi. Samoin jonot kaihileikkauksiin ovat kasvaneet.
Jokaisella hyvinvointialueella on Tuomisen mukaan omat suunnitelmansa, miten hoitojonoja puretaan.
– Keinot ovat vaihtelevia, mutta ne vaativat varmasti lisää henkilöstö- ja tilaresursseja.
Näitä lisäresursseja voi olla vaikea saada, sillä seuraava hallitus leikkaa todennäköisesti julkisesta taloudesta. Eduskuntavaalit voittanut kokoomus on aiemmin kertonut tavoitteekseen tasapainottaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla kuluvan vaalikauden aikana.
Tuominen arvioi, että mahdolliset säästötoimenpiteet eivät tulisi koskemaan hoitojonojen purkamista.
– Pitää pystyä tehostamaan muita prosesseja kuin antaa mahdollisten säästöjen vaikuttaa potilastyöhön.