Tutkija: Merkittävintä sopimuksessa on se, että hyökkäystilanteessa toinen on luvannut tulla apuun – "Se on pihvi, jota tässä haettiin"
Britannian ja Suomen turvallisuusyhteistyö on merkittävä askel Suomen polulla puolustusliitto Natoon, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu.
Hän kuvailee keskiviikkona allekirjoitetun julkilausuman olevan tukisignaali briteiltä Suomen suuntaan, ja Suomi on hänen mukaansa nyt saanut sitä, mitä on mahdollisen Nato-jäsenyysprosessin ajaksi toivonutkin.
Julkilausuman allekirjoittivat presidentti Sauli Niinistö ja Britannian pääministeri Boris Johnson, joka vieraili Suomessa keskiviikkona.
Vaikka poliittinen julkilausuma ei ole oikeudellisesti sitova kansainväliseen oikeuteen perustuva sitoumus, siinä linjataan yksiselitteisesti, että maat auttaisivat toisiaan hyökkäystilanteessa, tarpeen tullen myös sotilaallisesti.
– Tuli myös selväksi, että yhteistyötä kehitetään tulevaisuudessa, ja tämä oli pelkkä etappi, Pesu sanoo.
Julkilausuman konkreettisia seurauksia suhteen syventämiseksi on Pesun mukaan vielä vaikea arvioida. Merkittävintä kahdenvälisessä sopimuksessa on se, että hyökkäystilanteessa toinen on luvannut tulla apuun.
– Se on pihvi, jota tässä haettiin.
Brittimedia kysyi lehdistötilaisuudessa, onko Suomi huolissaan Venäjän provosoitumisesta, jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä.
Niinistö huomautti sekä Suomen että Ruotsin olleen aiemmin neutraaleja maita omasta tahdostaan. Nyt kokonaiskuvan muuttuminen on presidentin mukaan seurausta Venäjän omista toimista.
Pesu sanoo Niinistön terveisten itänaapurin suuntaan olleen ”huomattavan kovasanaisia” erityisesti, kun ajatellaan Suomen Venäjä-politiikan taustaa. Presidentti huomautti, että jos Suomi liittyisi Natoon, vastaus Venäjälle olisi, että te aiheutitte tämän ja on peiliin katsomisen paikka.
– Se oli tosi kova toteamus ja suora viesti naapuriin.
Pesu sanoo, että kansainvälinen media on yleensäkin ollut kiinnostunut Venäjän reaktiosta, jos Suomi ja Ruotsi pyrkivät Natoon. Se on hänestä ymmärrettävä kysymys, mutta Suomen näkemys perusteista on jo muotoutunut.
– Korostetaan, että tämä on defensiivinen (puolustuksellinen) ratkaisu, jolla vahvistetaan Suomen turvallisuutta ja joka ei ole ketään vastaan.