Voisiko Kreml aktivoida Suomen venäläiset hybridioperaatioihinsa? – Tutkija: Venäjällä riittää mielikuvitusta paremmin kuin arvaammekaan

Turvallisuus

Suomenmaa julkaisee pääsiäisenä uudelleen viime kuukausien kiinnostavia juttuja. Juttu on julkaistu alun perin 3.12.2023.

Voisiko Venäjä jollain tavalla hyödyntää Suomessa asuvia kansalaisiaan hybridisodankäynnissään? Se kysymys on noussut useita kertoja esiin etenkin Ukrainan sodan syttymisen jälkeen.

Keskustelua on kiihdyttänyt Venäjän viranomaisten aloittama operaatio, jossa maahanmuuttovirtoja on ohjattu Suomen rajalle.

Kysymys ei ole tuulesta temmattu, sanoo Venäjään ja hybridiuhkiin erikoistunut tutkija Hanna Smith Suomenmaalle.

Smithin mukaan Venäjä on osoittanut muualla maailmassa, että se kykenee aiheuttamaan toisten valtioiden sisälle erilaisia levottomuuksia, jotka ovat omiaan luomaan eripuraa yhteiskuntaan.

Esimerkkinä Venäjän aiheuttamista levottomuuksista Smith mainitsee Ranskan keltaliivien mielenosoitukset, jotka leimahtivat syksyllä 2018. Ranskassa asuvilla venäläisillä oli tutkijan mukaan keskeinen rooli tunnelman kiihdyttämisessä.

Eikä kyse ole vain kyvystä, vaan Venäjällä on muissa maissa operoimiselleen selkeä tahtotila ja motiivi. Tarkoitus on heikentää länttä ja saada ihmiset kääntymään vallitsevaa poliittista linjaa vastaan.

Oma pyrkimyksensä voi olla olla mielipideilmaston kääntäminen venäläisvähemmistöä vastaan. Silloin Venäjä voisi katsoa tilanteen olevan siinä pisteessä, että sillä on doktriiniensa mukaan oikeus puolustaa kansalaisiaan, asuivatpa he missä tahansa.

Kremlin näkökulmasta Suomi on osa länteen kuuluvaa vihollisrintamaa etenkin sen jälkeen, kun maa liittyi puolustusliitto Natoon ja yhteistyö on muutenkin jäissä Venäjän aloittaman Ukrainan sodan vuoksi.

Siksi täälläkin on syytä olla jatkuvasti varuillaan kaikenlaisista vaikuttamisyrityksistä. Keinot voivat olla yllättäviä.

– Venäjä on osoittanut, että sillä riittää paljon paremmin mielikuvitusta kuin me osaamme arvatakaan, Smith sanoo.

Hänen mukaansa Venäjä on jo pidempään pyrkinyt kohdistamaan Suomessa ja muissa maissa asuviin kansalaisiinsa Kremlin propagandaa.

Kohteena ovat etenkin he, joilla on pelkkä Venäjän kansalaisuus tai he, joilla on Venäjän lisäksi jonkin muun maan kansalaisuus.

– Virallinen Venäjä ei hyväksy kaksoiskansalaisuuden ideaa, vaan heidän näkökulmastaan kysymys on yksinomaan Venäjän kansalaisista, Smith tähdentää.

Propagandassaan Venäjä pyrkii korostamaan, kuinka länsi toimii russofobisesti paitsi Venäjää myös venäläisiä ihmisiä vastaan.

Virallinen Venäjä näyttäytyy propagandassa ainoana tahona, joka välittää venäläisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Länsi puolestaan näyttäytyy Venäjää uhkaavana osapuolena.

Tarkoitus on luoda kiilaa venäläisvähemmistön ja kohdemaan yhteiskunnan väliin.

– Venäjän vallanpitäjät eivät pysy vallassa, elleivät he kykene luomaan vahvaa mielikuvaa, että vain he suojelevat ihmisiä kaikelta pahalta. Se selittää myös tätä, Smith sanoo.

Kuinka hyvin Venäjä sitten onnistuu muissa maissa asuvien kansalaistensa agitoimisessa?

Smithin mukaan se riippuu paljon siitä, mikä on ihmisten henkilökohtainen kokemus asuinvaltiostaan. Kokevatko he, että asuinmaa huolehtii myös heistä?

Olennaista on myös se, kuinka paljon Venäjän kansalaisten ajatukset menevät yksiin Kremlin propagandan kanssa. Ideologisesti samalla tavalla ajattelevia on helpompi agitoida Kremlin toivoman liikehdinnän taakse.

Smith pitää tärkeänä, että venäläisvähemmistölle on tarjolla journalistisesti tuotettua objektiivista venäjänkielistä tietoa. Sellaista Suomessa tuottaa muun muassa Yle. Se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella asioita myös muusta kuin Venäjän virallisesta näkökulmasta.

Suomen kannalta hyvä asia on se, että täällä asuva venäläisvähemmistö on Smithin mukaan integroitunut suhteellisen hyvin yhteiskuntaan.

Suomessa venäläiset eivät erotu niin selvästi omana erillisenä porukkanaan. Venäläisten kansallismieliset mielipiteet ja tunteet eivät myöskään ole nousseet täällä niin näkyvästi esiin kuin monissa muissa maissa.

Ilmapiiri ei ole niin politisoitunut, tutkija näkee.

– Tätä tilannetta Venäjä yrittää nyt rikkoa. Se voi olla isompi työ, mutta olennaista on huomata se, että työ on nyt alkanut. Tuloksia Venäjä pyrkii saamaan ajan kanssa.

Smithin mukaan Venäjän vaikuttamisyrityksiä voi parhaiten torjua juuri Suomessa asuviin venäläisiin vaikuttamalla.

Tärkeää on tuoda heille tietoa siitä, että Suomi haluaisi rajojen olevan auki ja yhteistyön toimivan, jos vain Venäjä toimisi yhteisten pelisääntöjen mukaan. Pelisäännöistä olennaisin on se, että maa kunnioittaisi toisten valtioiden suvereniteettia.

Venäjän harjoittamaan viholliskuvien luomiseen ei Smithin mielestä kannata lähteä mukaan. Tärkeää on korostaa, että suomalaisilla ja venäläisillä on paljon myös yhteistä, mutta Suomi ei voi taipua yhteistyöhön hinnalla millä hyvänsä.

– Tätä näkökulmaa on olennaista toistaa myös meille suomalaisille. Venäjä pyrkii horjuttamaan koko ajan myös muiden maiden kansalaisten ajatuksia.

Oma lukunsa asiassa ovat venäläisten tekemät tontti- ja kiinteistökaupat. Smithin mukaan ne liittyvät olennaisesti myös hybridisodankäyntiin.

Hän kuitenkin korostaa, että selvä enemmistö venäläisten tontti- ja kiinteistökaupoista on tapahtunut täysin normaaleista lähtökohdista käsin. Moni venäläinen haluaa Suomesta kakkoskodin tai loma-asunnon perheelleen.

Sitten ovat ne vähemmistöön jäävät tontit ja kiinteistöt, joista on perusteltua olla huolissaan. Ne sijaitsevat usein lähellä strategisesti tai sotilaallisesti tärkeitä kohteita, niihin liittyy outoja kauppoja tuntemattomien tahojen kanssa ja syyt kohteen hankkimiselle jäävät usein epäselviksi.

Suomessa puolustusministeriö voi nykyään torpata tällaiset kaupat, mikäli sillä on syytä epäillä Suomen turvallisuuteen liittyviä riskejä.

Venäjä voisi Smithin mukaan hyödyntää tontteja ja kiinteistöjä niin sotilaallisiin kuin tiedustelullisiinkin tarkoituksiin. Todennäköisesti niihin liittyy myös sellaisia suunnitelmia, joita ei heti osata aavistaa.

– Venäjällä keinovalikoimaa riittää. Hereillä pitää olla, ettei mitään uhkakuvaa saada konkretisoitua. Tärkeää on signaloida myös Kremlin suuntaan, että me tiedämme teidän toimivan näin ja olemme jatkuvasti valppaina.

Juttua päivitetty: poistettu viittaukset Olli Rehnin arvioihin keskustan puoluevaltuuston kokouksessa marraskuussa 2023 sekä Annika Saarikon puheenvuoroon eduskunnan kyselytunnilla tammikuussa 2024.