Viinitonkat kioskeihin ja sote-kulut kuriin? Pekka Puska hämmästelee ristiriitaista viestiä
Pitkäaikainen kansanterveyden asiantuntija, professori Pekka Puska ihmettelee hallitusneuvotteluissa esillä ollutta alkoholin myynnin vapauttamista. Hän näkee suuren ristiriidan kansanterveyteen liittyvissä tavoitteissa ja viinin vapauttamisessa.
– Kun uuden hallituksen suuria huolia ovat sote-kustannukset, väestön työ- ja toimintakyky sekä terveyserot, niin vahvempien alkoholijuomien myynti ja markkinointi tuhansissa kaupoissa ja kioskeissa olisi kiistattomasti huomattava konkreettinen päätös näitä tavoitteita vastaan, Puska sanoo.
Hänen mukaansa on selvää, että alkoholin kulutus lisääntyisi vapautumisen myötä.
Miksi suomalaisia ylipäätään pitää ”holhota” alkoholin vaaroilta? Tätä terveysihmisiltä kysytään usein.
– Holhouskeskustelu on propagandaa, Puska vastaa.
– Lainsäädännöllä joudutaan päättämään, mihin suuntaan yhteiskuntaa halutaan kehittää.
Puska huomauttaa, ettei tupakkapolitiikassakaan puhuta holhouksesta, vaan savuton yhteiskunta on yleinen tavoite.
– Kyllä meitä holhotaan liikenteessäkin, mutta kuka on sitä mieltä, ettei nopeusrajoituksia tarvita?
Puska myös muistuttaa, että eteläisellä Euroopalla on erilainen historia, ja siksi Suomea tulee verrata alkoholiasioissa pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin. Ruotsalaisen alkoholimonopolin Systembolagetin asema on tiukempi kuin Alkon.
– Ja alkoholiongelmien määrä on Ruotsissa tavattomasti pienempi kuin Suomessa.
Kauppaketjuilla on valtava taloudellinen intressi lobata sen puolesta, että vahvemmat alkoholijuomat saataisiin kauppoihin.
Pekka Puska
Vuoden 2018 alkoholilain uudistus nosti päivittäistavarakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärän 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.
Alkoholin kokonaiskulutus on viime vuosina laskenut, ja moni onkin tehnyt siitä johtopäätöksen, jonka mukaan uudistuksen vastustajat kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL olivat väärässä. Näin asia ei ole, Pekka Puska toteaa.
– Uudistus tehtiin tilanteessa, jossa veronkorotusten ja muiden ansiosta alkoholin kulutuksessa oli laskeva trendi. Mutta sen on täysin kiistattomasti THL osoittanut, että tämän trendin taso nousi uudistuksen myötä noin kolme prosenttia. Eli vaikutus oli juuri se, minkä THL etukäteen arvioi.
Puska oli vuosina 2015–2019 keskustan kansanedustaja ja vastusti uudistusta jyrkästi.
THL raportoi marraskuussa, että vuosina 2019 ja 2020 alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli noin 160 henkilöä enemmän vuodessa kuin ennen lakimuutosta vuonna 2017. Puskan mukaan alkoholi on kuitenkin ollut vaikuttamassa yli kaksinkertaiseen määrään kuolemia kuin luvuissa kerrotaan.
– Tilastokeskuksen virallisissa alkoholikuolemissa ei ole mukana alkoholin vaikutusta esimerkiksi syöpiin ja sydäntauteihin.
Kokoomus tunnetusti haluaa viinit ruokakauppoihin, mutta kristillisdemokraatit vastustaa asiaa. Hallitusta muodostava kokoomusjohtaja Petteri Orpo ei ole kommentoinut alkoholiväännön yksityiskohtia, mutta sopu on hänen mukaansa lopulta syntynyt.
Puska huomauttaa, että vahvemman alkoholin vapauttamisella olisi valtava taloudellinen merkitys kaupoille, ja siksi asiaa vyörytetään voimalla.
– Kauppaketjuilla on valtava taloudellinen intressi lobata sen puolesta, että vahvemmat alkoholijuomat saataisiin kauppoihin.