Vasemmiston Kyllönen kritisoi presidentti Niinistön puheita tolkun ihmisistä
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen vaatii, että Suomessa presidentin pitää rakentaa rohkeammin rauhanomaista vuoropuhelua Itämeren alueella – ja tulevaisuudessa myös Euroopassa ja maailmalla.
Kyllönen kritisoi kansainvälisten areenoiden voimannäyttöä ja kutsuu sitä ”aikuisten miesten öyhötykseksi”.
Hän sanoo viittaavansa lähinnä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajaan Kim Jong-unin uhoamiseen.
Kyllösen mukaan ”öyhöttämistä” on kuultu myös Turkin, Puolan ja Unkarin suunnalta.
– Istuva presidentti Sauli Niinistö ei ole todellakaan pahin esimerkki tässä asiassa, mutta ei hänkään ole lähtenyt rauhanomaista dialogia avaamaan.
Dialogin rakentaminen on selvästi vaikea tehtävä, erityisesti tässä maailmanajassa, sanoo Kyllönen STT:n haastattelussa.
Hän katsoo, että suomalaisten tulevaisuuteen vaikuttavat suurimmin globaalit kysymykset: esimerkiksi ilmastonmuutos sekä siihen tiiviisti liittyvät kehitysyhteistyö ja pakolais- ja maahanmuuttokysymykset.
– Näen, että presidentin roolina on toimia vahvasti kansainvälisen dialogin avaajana.
Kyllösen mielestä Suomi on liian kallellaan sotilasliitto Natoon, esimerkiksi muutama vuosi sitten tehdyn isäntämaasopimuksen myötä.
Kyllösen mielestä Suomen maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelu on pantava uusiksi ja presidentin on otettava vahvemmin arvojohtajan rooli.
Kritiikkiä saa esimerkiksi presidentti Niinistön käyttämä ilmaisu ”tolkun ihmisistä”.
– Nykyinen poliittinen linja myötäilee pitkälti maahanmuutto- ja pakolaiskriittistä toimijajoukkoa. Puhutaan tolkun ihmisistä, ikään kuin olisi olemassa toimijoita, jotka eivät olisi riittävästi kartalla asioista tai tiedä, mistä puhutaan. Lähden siitä, että ihmisyys ja toisen ihmisen kunnioittaminen eivät ole asioita, joilla lähdetään tekemään kauppaa.
Kyllösen mukaan nyt on huolehdittava siitä, ettei vastakkainasettelu kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä syvene.
Turvapaikanhakijoiden ja sotapakolaisten sijaan hyvinvointiyhteiskunnan suurin uhka ovat hänen mielestään niin kutsutut veropakolaiset.
– Vastakkainasettelun rakentaminen (ihmisryhmien välille) on todella helppoa, koska usein vastapuolella on kasvoton raha, jota vastaan ei pysty nousemaan. Heikossa asemassa olevan ihmisen on helpompi löytää vastakappale toisesta heikossa asemassa olevasta – ja ajatella, että tuo tuli syömään minun puurokulholtani.
Kyllösen mielestä Suomi on liian kallellaan sotilasliitto Natoon, esimerkiksi muutama vuosi sitten tehdyn isäntämaasopimuksen myötä.
Sopimuksen tarkoituksena on helpottaa käytännön järjestelyjä, jos Nato-joukkoja saapuu harjoittelemaan Suomen tai Ruotsin alueelle, ja se koskee myös mahdollista kriisiajan tilannetta.
Kyllösen mielestä sopimus ei ole edistänyt rakentavaa ja rauhanomaista vuoropuhelua Itämeren alueella.
– Tämä oikeastaan kuvastaa tätä aikaa, kun rakennetaan uhkakuvia. Venäjästä halutaan tehdä yksin se mörkö, joka on joka suuntaan näyttämässä voimaa, kun olemme myös (itse) isäntämaasopimuksen ja Natoon kallellaan olemisen kautta lisänneet jännitteitä.
Ruotsin valtiopäivät hyväksyi isäntämaasopimuksen selvin äänin 291–21.
Vastustajiin kuului muun muassa Ruotsin vasemmistopuolue.
Suomessa sopimus hyväksyttiin hallituksen ja presidentin päätöksellä.
Kyllönen olisi valmis avaamaan asian ja viemään sen eduskunnan käsiteltäväksi.
– Kansalaisilla olisi tällöin mahdollisuus tietää, mistä on kysymys ja mihin meidät on sidottu ja velvoitettu.