Vanhuuden pelko on lisääntynyt nuorilla aikuisilla
Vanhuuden pelko on lisääntynyt nuorilla aikuisilla Suomessa, ilmenee Vanhustyön keskusliiton teettämästä kyselytutkimuksesta. Pelon taustalla saattaa olla eläkkeistä ja hoivasta käytävä kielteinen julkinen keskustelu, arvioi sosiaaligerontologian emeritaprofessori Marja Vaarama.
Vaarama on laatinut artikkelin, jossa hän vertailee nyt saatuja tuloksia vastaavassa tutkimuksessa kaksi vuotta aiemmin saatuihin vastauksiin.
Ikäsyrjintä on Suomessa yleistä etenkin työmarkkinoilla, mutta nyt saatujen tulosten perusteella se on yleistynyt myös terveyspalveluissa ja sosiaalipalveluissa.
– Kaikkiaan tuloksista huokuu kova yhteiskunta, jossa toivekansalainen on jotakin muuta kuin ”liian nuori” tai ”liian vanha”, Vaarama toteaa.
Vuonna 2024 vastaajat pitivät Suomea iäkkäiden kannalta huonompana maana kuin vuonna 2022.
Nyt yli kolmasosa naisista katsoi, ettei Suomi ole hyvä iäkkäille, kun miehillä osuus oli vajaa neljännes. Mielenkiintoista on, että vastaajista myönteisimmät arviot antoivat vanhimmat, yli 85-vuotiaat, ja nuorimmat, 16–25-vuotiaat.
Oman vanhuuden pelko oli vuoden 2024 kyselyssä kahdeksan prosenttiyksikköä yleisempää kuin se oli vuonna 2022. Vanhuuden pelko oli nyt yleistä nuorten aikuisten eli 26–35-vuotiaiden keskuudessa.
– Nuorten aikuisten pelko tulevaisuudessa häämöttävää vanhuuttaan kohtaan on huolestuttavaa. (…) Nuorempia voi huolettaa, onko heille enää palveluja tai eläkkeitä lainkaan, Vaarama pohtii artikkelissaan.
Tämän vuoden kyselyn mukaan lähes puolet vastanneista oli varautunut vanhuuteensa. Vastaajien mielestä varautuminen tulisi aloittaa 48–50-vuotiaana.
Varautuminen näyttää yleistyvän iän myötä. 66 vuotta täyttäneistä jo noin neljä viidesosaa kertoi varautuneensa vanhuuteen.
Ennusteiden mukaan nykypäivän koululaisista jopa puolet saavuttaa sadan vuoden iän.
– Suomalaisen yhteiskunnan olisi mukauduttava tähän kehitykseen olemalla kaikenikäisten yhteiskunta, jossa ikääntyminen nähdään luonnollisena osana elämää ja ikääntyneet tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä, Vaarama linjaa.
Tämän vuoden kyselyssä saatujen tulosten perusteella näin ei nyt ole.
Miesten mielestä iäkkäitä syrjivät tällä erää eniten työnantajat, poliitikot ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Naisten mielestä syrjivimpiä ovat sote-palvelut, poliitikot ja työnantajat.
Vaikka yli 85-vuotiaitten omat arviot tilanteestaan olivat usein myönteisiä, koko kyselyn vastanneiden mielestä iäkkäimpiä syrjitään vähän kaikkialla: poliitikkojen ja sote-palvelujen lisäksi heitä poljetaan myös kaupoissa, ravintoloissa ja joukkoliikenteessä.
Vanhustyön keskusliiton teettämän kyselyn toteutti vuonna 2002 Aula Reseach ja tänä vuonna Suomen Kyselytutkimus. Vuoden 2024 tutkimuksen kokonaisotos oli runsaat 2 000 haastattelua.