Vanhanen tiukkana kyselytunnilla: Elpymispaketin kampittaminen olisi katastrofi – Sipiläkin puuttui irvailuun
EU:n elpymispaketti ja hallituksen kriisiytynyt kehysriihi olivat odotetusti eduskunnan kyselytunnin pääaiheet.
Keskustelu eurooppalaisesta koronapaketista ryöpsähti valloilleen jo tiistaina, kun perustuslakivaliokunta linjasi, että sen taakse tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö eduskunnan täysistunnossa.
Hallituspuolueiden äänet eivät siis riitä sen läpimenoon.
Etenkin perussuomalaiset ottivat ilon irti elvytyspaketin ajautumisesta vaakalaudalle.
Kansanedustaja Rami Lehdon (ps.) mukaan 750 miljardin euron pottia käytetään eri puolilla Eurooppaa kyseenalaisiin tarkoituksiin. Lehti väitti, että Italiassa varoja suunnataan syntyvyyden parantamiseen ja Espanjassa nelipäiväisen työviikon kokeilemiseen.
Oppositioedustaja kysyi hallitukselta, pitäisikö elpymispaketista jopa järjestää kansanäänestys, sillä kyse on merkittävästä toimivallan siirrosta jäsenmailta unionille.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo suhtautui pakettiin maltillisemmin. Hänen mukaansa äänestämällä tyhjää kokoomus osoittaa tyytymättömyytensä hallituksen heikkoa neuvottelutulosta kohtaan.
Orpo kuitenkin näkee, että Suomelle EU-jäsenyys on ”kaikki kaikessa”. Siksi puolue ei torppaa elpymispakettia eduskunnassa.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) varoitti, että elpymispaketin hylkäämisen olisi Euroopalle kuin maanjäristykseen verrattavissa oleva katastrofi.
Lisäksi Vanhanen huomautti, että samalla EU:n monivuotinen budjetti katoaisi savuna ilmaan.
Keskusteluun puuttui myös kansanedustaja Juha Sipilä (kesk.).
Entinen pääministeri varoitti, ettei Suomi saisi uusissa budjettineuvotteluissa yhtä hyvää tulosta, jos se kaataisi nykyisen sovun.
Sipilä kokee, että elpymispaketin ja EU:n budjetin muodostamassa kokonaisuudessa on kyse jopa siitä, haluaako Suomi olla unionin jäsen.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) puolestaan rauhoitteli oppositiota sillä, että elpymisvälineen maksatukset voidaan katkaista, jos varoja ei käytetä yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti pönkittämään kestävää kasvua.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho epäili, että valtioneuvoston kansliasta olisi tahallisesti vuodettu tietoja Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelun kanssa käydyistä keskusteluista.
Ylen tietojen mukaan oikeuspalvelun johtava virkahenkilö olisi sanonut, että elvytyspaketin hylkääminen johtaisi ennennäkemättömään mainehaittaan ja poliittiseen paineeseen.
Halla-aho piikitteli pääministeri Sanna Marinia (sd.) kysymällä, eikö pääministeri pidä aika nolona sitä, että kansanedustajia pelotellaan tällaisilla keinoilla äänestämään paketin puolesta.
Marin kuitenkin totesi, ettei tiedä ketkä virkamiehet ovat keskustelleet elpymispaketista. Hän ei myöskään tiennyt, mistä Yle oli tietonsa saanut.
Oppositio ei malttanut odottaa kehysriihen neuvottelutuloksen julkistamista, vaan tivasi lisätietoa niistä talous- ja työllisyyspäätöksistä, joista media on jo saanut vihiä.
Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen kysyi, miksi valtion menokehykset ovat paukkumassa, vaikka sekä valtiovarainministeri Vanhanen että pääministeri Marin ovat aiemmin painottaneet tarvetta palata kehyksiin.
Julkisuuden tietojen mukaan ensi vuonna kehyksen ylitys on 900 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 500 miljoonaa euroa.
Ministerit kuitenkin vastasivat syytöksiin pidättyväisesti, sillä neuvottelut ovat vielä kesken.
Vanhanen tyytyi toteamaan, että menokehyksen ylittäminen on valtiovarainministeriön mukaan pakollista ja välttämätöntä.