Vanhanen: Kehysriihessä katseet on suunnattava koronan jälkeiseen aikaan – "Paluu kehyksiin voi merkitä, että moni ministeriö joutuu pettymään"
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan valtion finanssipolitiikassa on valmistauduttava paluuseen normaaliin eli julkisen talouden kehyksiin koronakriisin jälkeen.
Vanhanen kirjoittaa kevään kehysriiheen valmistautumisesta valtiovarainministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissaan.
Koronakriisin aikana julkisen talouden kehyksiin on jouduttu antamaan joustoja.
Lähivuosina kehysten tueksi tulevat myös EU:n linjaukset eli julkisen talouden alijäämärajoite sekä velan BKT-suhdetta koskeva rajoite, Vanhanen kirjoittaa.
Hän ennakoi, että paluu kehyksiin saattaa tarkoittaa sitä, että moni ministeriö joutuu pettymään suhteessa toiveisiinsa ja odotuksiinsa.
– Tämähän on menneiltä vuosilta erittäin tuttua vuorovaikutusta valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden välillä. Veronmaksajien etu edellyttää tarkkaa priorisointia.
Vanhasen mukaan paluu kehyksiin ei kuitenkaan tarkoita talouden sopeuttamista. Siitäkin on hänen mukaansa tänä keväänä keskusteltava.
Vanhanen korostaa, että hallitus on jo aiemmin päättänyt tavoitteesta vahvistaa julkista taloutta viidellä miljardilla eurolla niin että julkisen velan BKT-suhde vakautuu.
Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen talouden kestävyystiekarttaa, jossa etsitään keinoja viiden miljardin vahvistumistavoitteen saavuttamiseksi.
– Keinot ovat ensisijaisesti työllisyysuudistukset, talouden kasvun vauhdittaminen, julkisten palveluiden tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden vahvistaminen sekä sote-uudistus. Menoleikkaukset tai veronkorotukset eivät ole esityslistalla.
Valtiovarainministerin mukaan huhtikuun lopun kehysriihessä täytyy kaikin tavoin suunnata katseet koronaviruksen jälkeiseen aikaan.
Vanhasen mielestä EU:n elpymisvälineen rahoitus on yksi hyvä keino suomalaisten yritysten auttamiseksi mukaan kansainvälisen kasvun vauhtiin.
Lisäksi tarvitaan kotimaisia toimia omistamisen ja yrittämisen edellytysten sekä investointiympäristön parantamiseksi, hän linjaa.
– EU-välineen rahoitukset elvyttävät lievästi ja se riittää mainiosti Suomen talouden tarpeisiin. Olennaisempia ovat rakenteelliset uudistukset jotka vahvistavat kasvua ja mieluummin tuplaavat sen suhteessa ennusteisiin.
Vanhanen myös korostaa työperäisen maahanmuuton vauhdittamista talouden kasvun aikaansaamiseksi.
Hän sanoo pitävänsä mahdollisena tutkimus- ja kehitysmenojen lisäystä, jos ne auttavat työllisyysasteen nostamista, työperäistä maahanmuuttoa, investointiympäristöä ja velanhoitokyvyn kohentamista.