Vanhanen blogissaan: Sotaharjoituksista päättää hallitus ja presidentti, vastuuta ei kannata siirtää eduskunnalle

Sotaharjoitukset

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen mielestä vastuusuhteet puolustusvoimien sotaharjoituksista päättämisestä kannattaa pitää selkeinä eikä siirtää valmisteluvastuuta eduskuntaan.

Hän kommentoi blogissaan Sauli Niinistön esittämää toivetta siitä, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta lausuisivat 20-luvun alun pääsotaharjoituksen mahdollisesta kansainvälisestä osallistumisesta ennen kuin presidentin ja hallituksen ulkoasiainvaliokunnan yhteiskokous (utva) päättäisi, kutsutaanko kansainvälisiä joukkoja mukaan harjoitukseen.

Nykytilassa päätökset puolustusvoimien harjoittelusta kuuluvat hallituksen ja presidentin tehtäviksi. Eduskunta saa kansainvälisistä harjoituksista tiedot ajallaan.

Vanhanen toteaa, että valiokunta on tavallisesti ottanut kantaa, jos sitä on pyydetty. Tässä käytännössä kannattaisi hänen mielestään pysyä edelleen.

Vanhanen katsoo, että puolustusvoimien pitää harjoitella tarpeen mukaisesti ja harjoittelutavan tulee lähteä aina näistä tarpeista.

– On täysin mahdollista, että kerran kahdessa vuodessa järjestettävään pääsotaharjoitukseemmekin kutsutaan muiden maiden sotilaita – jos siihen on harjoitustarpeen kannalta tarvetta, Vanhanen linjaa.

Tärkeää on hänen mukaansa harkita myös sitä, millaisen viestin harjoitus saattaa lähettää muihin maihin. Pääviestinä pitäisi Vanhasen mielestä olla, että harjoittelemme puolustusta, kehitämme kykyjämme ja harjoituksessa vastataan nykyaikaisempiin tarpeisiin.

Sen sijaan hän varoittaa lähettämästä sellaista viestiä, joka tulkittaisiin yrityksesksi näyttää poikkeuksellista voimaa.

– Jos voiman näyttöön liittyy sellaisia ulkomaisia joukkoja, joiden mukanaolo tositilanteessa ei ole varmaa, saattaisi harjoitus pahimmillaan tehdä karhunpalveluksen uskottavuudellemme. Viestit on siis harkittava tarkkaan, Vanhanen alleviivaa.

Kansainvälisen avun vastaanottaminen on Vanhasen mielestä sekin hyväksyttävä harjoituksen syy. Tämä on kuitenkin hänen mukaansa pidettävä yleisellä tasolla, vaikka tavoitteena kuinka olisi vahvistaa EU:n perussopimuksen solidaarisuuden arvoa.

– Kannattaa tarkoin harkita vedotaanko siihen ja sen velvoittisiin. Ensin on myös taustaneuvotteluissa varmistuttava siitä, että kutsu hyväksytään.

Lopuksi presidenttiehdokas muistuttaa, ettei tulevan harjoituksen osalta pitäisi puhua suursotaharjoituksesta.

– Maailmantilanne ei ulkopoliittisesti todellakaan ole sellainen, että Suomen pitäisi ensimmäisenä ryhtyä valmistautumaan suursodan varalle. Sen mahdollisuudella elämöinti olisi aivan väärä viesti tulkinnaksemme Euroopan turvallisuustilanteesta.

Vanhanen toteaa vielä, että puolustuministeri Jussi Niinistö (sin) ei ole kertaakaan tätä virhettä tehnyt ja on toiminut muutenkin täysin valtuuksiensa puitteissa nostaessaan ehdotuksen esille.