VM ennustaa: Suomen velkasuhde rikkoo 80 prosentin rajan
Valtiovarainministeriön ennuste julkisen talouden näkymistä kuluvalle vuodelle on synkentynyt. Suomen talous supistui vuonna 2023, eikä kasvua odoteta tällekään vuodelle.
Ministeriö ennustaa julkisyhteisöjen alijäämän olevan 3,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun vielä keväällä ennuste oli 3,5 prosenttia.
– Kun hallituksen sopeutus alkaa vaikuttaa ja suhdanne paranee, alijäämä supistuu pikkuisen, arvioi valtiovarainministeriön finanssineuvos Jenni Pääkkönen tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Samalla synkistyi näkymä velkasuhteesta, jonka odotetaan kasvavan yli 80 prosentin. Velkasuhde tarkoittaa julkista velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhteen odotetaan kasvavan myös tulevina vuosina.
Ennusteeseen vaikuttavat kuluvalle vuodelle aiempaa pienemmäksi arvioitu verotulojen kertymä sekä hyvinvointialueiden ja kuntien menojen odotettua nopeampi kasvu.
– Yksi kysymyksen aihe on ollut se, miten alkuvuoden joiltakin osin heikot verokertymät selittyvät, Pääkkönen sanoi.
Selityksenä Pääkkösen mukaan voivat olla poikkeukselliset tapahtumat eli alkuvuoden lomautukset ja lakot tai vaihtoehtoisesti verotulot kuvastavat talouden yleistä heikkoa pohjavirettä.
Kotitalouksien osalta tilanne ei ole yhtä synkkä. Inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun sekä kotitalouksien kohtuullisen hyväksi arvioitu tulokehitys lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kulutusta.
Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.
– Kotitaloudet ja yritykset ovat alttiita säikähtämään uudelleen, jos uutiset Suomen taloudesta ja maailmalta ovat huolestuttavia, ministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander sanoi.
Eurooppalaisessa vertailussa Suomen inflaatio pysyy matalana, ja sen ennustetaan laskevan kuluvana vuonna 1,8 prosenttiin, vaikka arvonlisäveron korotus nostaa hintoja. Valtiovarainministeriö odottaa ainoastaan palveluiden ja omistusasumisen hintojen nousevan. Tulevina vuosina inflaation odotetaan pysyvän noin kahdessa prosentissa.
Kuluvana vuonna työttömyys kasvaa 7,9 prosenttiin ja työpaikkoja katoaa erityisesti rakennusalalta ja teollisuudesta.
Talouden uskotaan kääntyvän kasvuun tulevina vuosina. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan ensi vuonna 1,6 prosenttia ja julkisyhteisöjen alijäämän kohenevan 3,1 prosenttiin.
Ministeriön mukaan hallituksen toimet julkisen talouden vahvistamiseksi tulevat kuitenkin nostamaan hintoja, vähentämään kotimaista kysyntää ja hidastamaan talouden kasvua tulevina vuosina.
– Kasvu on käynnistymässä hiljalleen, mutta julkinen talous huolettaa, Spolander sanoi.
– Vaikka paljon on kiinni suhdanteen käänteestä, on myös varmistettava, että tehdyt päätökset ja paikallishallinnon omat suunnitelmat menojen kasvun hillitsemiseksi toteutuvat ja vahvistavat julkista taloutta täyteen mittaansa, Spolander jatkoi.
Ministeriö odottaa investointien kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Vuonna 2026 bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 1,5 prosenttia.
Ministeriön ennusteessa on huomioitu vajaat kahdeksan miljardia hallituksen suunnittelemista yhdeksän miljardin euron leikkauksista.
Juttu päivitetty kauttaaltaan.