Ekonomisti arvioi valtion lisääntyvän kontrollin jatkuvan Kiinan talouspolitiikassa – "Ideologia on vallannut Xin aikana alaa"
Valtion lisääntyvä kontrollihakuisuus todennäköisesti jatkuu Kiinan talouspolitiikassa, arvioi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Hänen mukaansa presidentti Xi Jinpingin tänään pitämä puoluekokouspuhe lisäksi vahvisti käsitystä, että talouden merkitys Kiinan päätöksenteossa pienenee.
– Kiinassa ajateltiin vuodesta 1978 alkaen, että ongelmia ratkotaan lisäämällä markkinamekanismeja ja vapauttamalla taloutta. Varsinkin Xin toisella kaudella ratkaisu ongelmaan kuin ongelmaan on sen sijaan tuntunut olevan, että lisätään sääntelyä ja vähennetään markkinoiden roolia, Koivu sanoo.
– Mikään tuskin muuttuu. Viisi viime vuotta nähty talouspolitiikka, jossa kontrolli lisääntyy puolueen suunnasta, tulee puheen perusteella myös jatkumaan.
Xi valitaan todennäköisesti kolmannelle kaudelle kommunistisen puolueen pääsihteeriksi tänään alkaneessa puoluekokouksessa. Myöhemmin keväällä odottaa lisäksi yhtä todennäköinen valinta kolmannelle presidenttikaudelle.
Kiinassa johtajien valtakaudet oli muutaman vuosikymmenen ajan rajattu kahteen. Vallansiirtymällä haluttiin välttää Mao Zedongin kaltaisten yksinvaltiaiden pääsy valtaan. Rajoitus poistettiin vuonna 2018 Xin toisella kaudella.
Koivu seuraa tiiviisti Kiinan asioita ja on aikoinaan tutkinut väitöskirjassaan maan rahapolitiikkaa. Hänen mukaansa Xin avauspuhe edusti kokonaisuutena keskilinjaa.
– Se ei tarjonnut yllätyksiä. Suurimmat toiveet ja pahimmat pelot eivät käyneet toteen, Koivu kuvailee.
Hän kertoo elätelleensä toiveita, että Xi olisi puheessaan ilmoittanut suunnitelmista avata tietä pois Kiinan äärimmäisen tiukoista koronarajoituksista. Kiinan tiukan koronalinjan jatkuminen tarkoittaa Koivun mukaan, että maan talouskasvu väistämättä kärsii.
– Ekonomistina toivoin, että jonkun ihmeen kaupalla olisi luotu polku pois rajoituksista ja sitä kautta pohjaa talouden nousulle, Koivu sanoo.
– En siihen toki uskonut. Kuluneen viikon uutisoinnin perusteella ei ollut mikään yllätys, että tällaisia puheita ei kuultu.
Koivun pelkona puolestaan oli, että Xi ilmoittaisi puheessaan esimerkiksi radikaaleista talousuudistuksista.
– Mitään avointa kritiikkiä markkinataloutta kohtaan ei tullut tai valtavaa merkkiä, että lähdettäisiin taloudessa kansallistamisen suuntaan, Koivu sanoo.
Yksi häntä huolestuttanut piirre puheessa oli, että kansallinen turvallisuus mainittiin siinä useaan otteeseen.
– Herättää tietysti vähän huolta, mitä kaikkea se pitääkään sisällään koronapolitiikasta alkaen, Koivu sanoo.
– Se ei ehkä ole sanapari, jonka ekonomisti haluaisi useimmin tällaisessa puheessa kuulla. (Toiveissa olisi) mieluummin jotain vähän eteenpäin katsovampaa.
Koivun mukaan Kiinalla on koronarajoitustensa lisäksi muitakin talouteen heijastuvia ongelmia. Koivu sanoo olevansa tilannekuvasta Xin kanssa samaa mieltä.
– Xi sinänsä puuttuu ihan oikeisiin asioihin eli muun muassa tuloerojen kasvuun, ympäristöongelmiin, väestökehitykseen ja korkeaan velkataakkaan, Koivu sanoo.
– Olen haasteista hänen kanssaan samaa mieltä, mutta keinoista, eli valtion kontrollin lisäämisestä, en ole.
Koivun mukaan Kiinan poliittinen ympäristö on talouden näkökulmasta ylipäätään huolestuttava. Xi on haalinut itselleen koko ajan enemmän valtaa, jolloin henkilöriski kasvaa, Koivu kuvailee.
– Xin ympärille rakennetaan selvästi jonkinlaista kulttia. Hänen aikanaan talouspolitiikan käytännönläheisyys on vähentynyt ja ideologia vallannut alaa, Koivu sanoo.
– Siinä piilee isoja vaaranpaikkoja.
Kiina on maailman toiseksi suurin talous ja merkittävä kauppakumppani suurelle osalle maailman maista. Erityisen tärkeä Kiina on raaka-aineita tuottaville kehittyville talouksille.
– Yhteensä nämä maat heijastuvat painoarvoltaan todella vahvasti maailman talouteen, Koivu sanoo.
– Kaikki ymmärtävät, rahoitusmarkkinoillakin, että maailmantalous ei pärjää ilman Kiinaa. Mitä paremmin Kiinalla menee, sitä paremmin kaikilla menee.
