Valtaosa maatiloista kärsinyt myrskyvahinkoja – Asiantuntija vinkkaa: Näin minimoit riskit
Lähes 80 prosenttia maatiloilla asuvista on kärsinyt myrskyjen aiheuttamista vahingoista, selviää LähiTapiolan kyselystä.
Vahingot ovat olleet muun muassa sähkölaitteiden rikkoutumisia, koti- tai vapaa-ajan asuntoon tulleita vaurioita tai myrskyssä vaurioitunutta metsää.
Kaikista kyselyyn vastanneista runsas neljäsosa on kokenut myrskyn aiheuttamia omaisuusvahinkoja.
LähiTapiola kertoo tiedotteessaan korvanneensa kotivakuutusasiakkaille myrskyjen aiheuttamista vahingoista vuoden 2020 aikana lähes kuusi miljoonaa euroa. Metsien myrskyvahinkoja korvattiin metsävakuutuksista noin 14 miljoonaa euroa.
– Erityisesti haja-asutusalueilla kannattaa varautua sekä sähkökatkoihin että sähkölaitteiden suojaamiseen jännitevaihteluilta, joita puiden kaatuminen sähkölinjoille myrskytilanteissa aiheuttaa. Helpoiten suojaaminen tapahtuu irrottamalla virtajohto pistorasiasta, mutta myös erillisillä ylijännitesuojilla voi ehkäistä vahinkojen tapahtumista, korvauspäällikkö Jussi Korpelainen kertoo.
Neljäsosa (25 %) suomalaisista kertoo pelkäävänsä tai olevansa jonkin verran huolissaan myrskyistä, 41 prosenttia vastaajista ei koe kovinkaan paljon huolta myrskyistä.
Maatalossa asuvat pelkäävät myrskyjä keskimääräistä enemmän. Heistä 53 prosenttia pelkää niitä ainakin jonkin verran. Yli puolet maatilalla asuvista on kokenut myös metsään kohdistuneita myrskyvahinkoja.
Naisista hiukan useampi kuin miehistä pelkää myrskyjä. Eri ikäryhmistä 65 vuotta täyttäneet ja 45–54-vuotiaat pelkäävät myrskyjä eniten.
– Myrskytilanteissa aiheutuu Suomessa onneksi verrattain vähän henkilövahinkoja. Kaikilta omaisuusvahingoilta etenkään myrskyjen kohdalla ei voi ennakoivin toimin välttyä, mutta osana ennakointia kannattaa tarkistaa vakuutusturvan laajuus, LähiTapiolan Korpelainen muistuttaa.
– Aivan valtaosaan omaisuusvakuutuksista sisältyy myrskyturva, mutta aika ajoin kannattaa tarkistaa myös esimerkiksi se, että kaikki rakennukset on vakuutettu.
Kantar TSN:n toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 15.–21. tammikuuta 1027 suomalaista.
He edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuu ottamatta.
