Välikysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta hämmästyttää hallituksen riveissä – Mäkynen: "Ei meillä ole poliittista linjaa hätätilakysymyksistä"
Hallitus vastaa keskiviikkona opposition yhteiseen välikysymykseen, joka koskee Suomen varautumista hybridivaikuttamiseen eli siirtolaisten käyttämiseen painostuskeinona.
Ajankohtainen politiikan aihe nousi esiin myös Suomen Yrittäjien järjestämässä aluevaalitentissä tiistaina.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo saaneensa kuulla hallitukselta, että varautumista ei ole.
– Tähän ei ole varsinaista lainsäädäntöä. Varautuminen ja valmistautuminen liittyvät siihen, että nämä ihmiset pystytään ottamaan mahdollisimman tehokkaasti sisään ja vastaanottokeskuksiin, ja jakamaan heille sitten palveluita.
– Oppositio välikysymyksessään vaatii, että otetaan käyttöön hätätilapykälä joka mahdollistaa sen, että turvapaikkahakemuksia ei tarvitse väliaikaisesti ottaa lainkaan vastaan.
Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan sisäministerinä toiminut kokoomusjohtaja Petteri Orpo muisteli, kuinka Suomeen saapui turvapaikanhakijoita Venäjältä Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta ensin polkupyörillä ja sitten Ladoilla.
– Lainsäädäntö ei mahdollistanut sitä, että turvapaikkahakemusten vastaanotto keskeytetään, silloin jouduttiin ratkaisemaan tämä diplomaattisin keinoin. Kävin kaksi kertaa Kremlissä neuvottelemassa ja toivoisin, että jälkeeni tulevat sisäministerit eivät siihen neuvottelemaan joudu.
Orpo sanoo, että viime kaudella ei vielä saatu valmista aikaan ja ”tämä hallitus ei ole tehnyt sille asialle nyt kahden ja puolen vuoden aikana mitään”.
– Me ollaan puhuttu tästä nyt jo parin vuoden ajan, painostettu hallitusta siihen, että valmiuslaki pitää avata. Se on se laki jonne tämä pitäisi kirjata. Silloin kun kansallinen turvallisuus on uhattuna, silloin pitää voida Suomen keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanotto.
Hallituksen riveistä hämmästeltiin poikkeuksellista välikysymystä, joka kohdistuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueelle.
– Viime hallituskaudella kun Petteri Orpon mainitsema tilanne oli päällä, tuimme hallitusta siinä, että ne toimet jotka tarvitaan, hallitus ottaa käyttöön ja selvittää, mitä lainsäädäntömuutoksia tarvitaan, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen huomautti.
– Kysymys on ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksestä, joita on Suomessa pyritty hoitamaan laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä ilman tällaista hallitus–oppositio-asettelua, ja näin me toivomme että tässä toimitaan jatkossakin.
Mäkynen kuitenkin vetosi siihen, että oikeutta turvapaikanhakuun määrittelevät kansainväliset sopimukset. Mäkysen mielestä Suomi ei voi yksin tehdä päätöstä tämän sopimuksen muuttamisesta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on ottanut myönteisen kannan siihen, että hybridivaikuttamista koskevat pykälät voitaisiin käsitellä erillisenä valmiuslain uudistamisen yhteydessä.
Vastuuministerin viesti on myös SDP:n viesti, Mäkynen sanoo.
– Ei meillä ole poliittista linjaa hätätilakysymyksistä, vaan ne tehdään asiantuntija-arvioiden ja parlamentaarisen sovun pohjalta. Tämä ei ole puoluepoliittinen kysymys.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ei niin ikään halunnut kertoa puolueen kantaa hätätilapykälään, jolla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin keskeyttää.
– Katsotaan nyt mitä hallitus tähän vastaukseen valmistelee, parhaillaan sitä tehdään ja meillä on keskustelut sitten tällä viikolla.
– Mutta sanon niin, että meillä pitää olla lainsäädäntö joka mahdollistaa kaikki toimenpiteet. Keskusta on sitä mieltä, se on täysin selvä asia. Valmiuslaki on tässä liian hidas keino koska sen valmistelu kestää pitkään, siinä pitää katsoa parlamentaarisesti ja se on myös perustuslakikysymys. Kaikki keinot sille, että meillä on riittävät työkalut, pitää ottaa ottaa käyttöön, Lohi toteaa.
Vihreiden varapuheenjohtaja Hanna Holopainen katsoo välikysymyksen kuvaavan sitä, että oppositio käyttää Valko-Venäjän ja Puolan rajakriisistä noussutta keskustelua poliittisena lyömäaseena.
– Nimenomaan hybridivaikuttamisen tilanteessa – joka kohdistuu nyt Euroopan unioniin, ei Suomeen tällä hetkellä – pitäisi erityisesti löytää sitä yhtenäisyyttä ja pyrkiä siihen, että yhdessä löydetään ratkaisu. EU-tason ratkaisu tässä tarvitaan.
– Suomen on tärkeää pitää yllä vuoropuhelua, diplomatian keinot ovat joka tapauksessa käytössä. Valmiuslain päivittäminen ei ole nopea tehtävä eikä sitä pidä tehdä tilanteessa, jossa on kiire.
Petteri Orpo vetosi puolentoista vuoden takaiseen keskusteluun presidentti Sauli Niinistön ja puoluejohtajien kesken. Orpon mukaan kaikki tukivat Niinistön aloitetta siitä, että valmiuslaki on syytä avata ja päivittää.
Tuolloin Turkki työnsi turvapaikanhakijoita Kreikan kautta Eurooppaan.
– Okei, nyt on ollut korona, mutta eivät kaikki virkamiehet ja lainvalmistelijat ole koronakriisiä hoitamassa. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka pitää pystyä hoitamaan silloin kun ei ole kriisi.
– Se on oikein sanottu, että valmiuslain päivittäminen on hidasta. Se vaatii kahden eduskunnan käsittelyn, siksi tämän hallituksen on tuotava se vielä tämän eduskuntakauden aikana, jotta me yhdessä voimme sen tehdä.
Orpon ja Purran mukaan välikysymys tehtiin, koska hallituksesta on kuultu monta eri mielipidettä hybridivaikuttamiseen varautumisesta.
– Jopa vihreistä kaksi eri ministeriä on antanut erilaisia vastauksia sen suhteen, voidaanko turvapaikkahakemuksen vastaanottaminen väliaikaisesti keskeyttää, voidaanko raja-asemia sulkea, mitä sopimuksia tulee noudattaa milloinkin. Me todella haluamme tietää, että mikäli tällainen konkreettinen uhka tapahtuu, mitä silloin tehdään, Purra sanoo.
