Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
Haku
Koulutus

Kansanedustaja pöyristyi imaamia koskevasta paljastuksesta: Vaatii ”palomuuria lapsia vaaniville radikaalisaarnaajille”

2.10.2023 14:01
Lue lisää 
Historia
Suomen ulkoministeri Aarno Yrjö-Koskinen ja Neuvostoliiton lähettiläs Ivan Maiski allekirjoittivat hyökkäämättömyyssopimuksen 21. tammikuuta 1932. (Kuva: Museovirasto / Aarne Pietinen)

Vain paperinpala? – Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksesta 90 vuotta

Neuvostoliitto tarvitsi kuitenkin kulissin, jonka perusteella sopimus voitiin irtisanoa alkutalvesta 1939
Lauri Heikkilä 21.1.2022 21:00, muokattu 21.1.2022 14:04
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa
a– a+
Historia

”Korkeat sopimuspuolet takaavat molemminpuolisesti loukkaamattomiksi Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton väliset nykyiset rajat sellaisina, joiksi ne on vahvistettu Tartossa 15 päivänä lokakuuta 1920 tehdyssä rauhansopimuksessa, joka pysyy niiden välisten suhteiden järkkymättömänä perustana, ja sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toista sopimuspuolta vastaan.”

Näin sovittiin tasan 90 vuotta sitten allekirjoitetun Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen ensimmäisessä artiklassa.

Jo 1920-luvun puolivälissä Suomi oli yrittänyt saada hyökkäämättömyyssopimusta aikaiseksi, mutta silloin sopimus kaatui, koska Neuvostoliitto ei hyväksynyt Suomen vaatimusta sopimuksen valvomisesta välitystuomioistuimen avulla.

Tammikuun 21. päivä 1932 sopiminen onnistui. Tuolloin Neuvostoliiton politiikkaan kuului laajemminkin hyökkäämättömyyssopimusten solmiminen läntisillä rajoillaan. Eräs syy oli Mantsuriassa alkanut konflikti Kiinan ja Japanin sekä jälkimmäisen valtion asettaman nukkehallinnon välillä.

Neuvostoliitto pelkäsi tämän takia laajempaa konfliktia itäisessä Aasiassa, eikä se halunnut samanaikaisesti riskeerata rajojaan lännessä.

Neuvostoliitto neuvotteli samaan aikaan myös Puolan, Latvian ja Viron kanssa. Suomi aloitti neuvottelut viimeisenä, mutta Suomen ja Neuvostoliiton sopimus valmistui ensimmäisenä.

Ulkoministeri Aarno Yrjö-Koskinen ja Neuvostoliiton Suomen-lähettiläs Ivan Maiski allekirjoittivat sopimuksen 21. tammikuuta ja voimaan se astui 9. elokuuta 1932. Sopimuksessa oli kolmen vuoden määräaika, ja se uusittiin 1934. Tuolloin määräaikaa jatkettiin kymmenellä vuodella, vuoden 1945 loppuun.

Sopimuksessa sitouduttiin rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, ja olemaan puolueettomia toisen osapuolen mahdollisten selkkausten aikana.

Kuten tunnetaan, hyökkäämättömyyssopimus oli voimassa vain sen yksipuoliseen irtisanomiseen asti.

”Sovittelumenettelyä on käytettävä niissäkin tapauksissa, joissa riita koskee jonkin korkeiden sopimuspuolten välisen sopimuksen soveltamista tahi tulkintaa ja erikoisesti kysymyksen ollessa, siitä, onko molemminpuolista hyökkäämättömyysvelvoitusta loukattu vai ei.”

Tämä kirjaus monen muun ohella velvoitti vahvasti ratkaisemaan kaikki kiistat rauhanomaisesti.

Vaikka yleisesti saatetaan ajatella Neuvostoliiton tuosta vain hyökänneen ja aloittaneen talvisodan, velvoitti sopimus kuitenkin sen verran, että tarvittiin syy ja kulissi sodan aloittamiseen.

Neuvostoliitto ampui kuuluisat Mainilan laukaukset 26. marraskuuta 1939 ja syytti tästä neljän neuvostosotilaan kuolemaan johtaneesta tapauksesta Suomea. Myöhemmin on todistettu, ja jo silloin yleisesti tiedettiin, että Neuvostoliitto ampui laukaukset tekosyynä hyökkäämättömyyssopimuksen irtisanomiselle. Tämän jälkeen olisi diplomaattisesti oikeutettua tai oikeutetumpaa aloittaa hyökkäys. Neuvostoliitto hyökkäsikin Suomeen 30. marraskuuta, ja tuosta alkoi 105 päivää kestänyt talvisota.

– Hyökkäys oli silloin naamioitava jollakin tavalla. Ensimmäinen toimenpide tähän suuntaan olivat heti nämä Mainilan laukaukset, joilla Suomi saatiin näyttämään hyökkääjältä ja Neuvostoliitto puolustajalta, historiantutkija, myöhempi professori Osmo Jussila totesi Yleisradion vuonna 1978 julkaistussa Sodan ja rauhan miehet-draamadokumentissa.

– Huonokin kulissi voi auttaa, jos sen takana johdonmukaisesti pysytään, Jussila sanoitti viidennessä jaksossa, puhuessaan tuossa kohtaa Terijoen hallituksesta, jonka Neuvostoliitto oli omalla päätöksellään Suomelle asettanut. Lausahdus sopii kuvaamaan myös Mainilan laukauksia.

Samanlaisella kulissilla, kuin Mainilan laukauksetkin olivat, oli kansallissosialistinen Saksakin aloittanut sodan Puolaa vastaan. Naamioitu ”puolalaisten” hyökkäys saksalaiselle radioasemalle oli syy aloittaa hyökkäys Puolaan 1. syyskuuta 1939.

Suurlähettiläs Aarno Yrjö-Koskinen, valtioneuvos J. K. Paasikivi, valtuuskunnan sihteeri Johan Nykopp ja eversti Aladar Paasonen palasivat ensimmäiseltä neuvottelumatkalta Moskovasta 16. lokakuuta 1939. (Museovirasto / Aarne Pietinen)

Myöhempi tutkimus on arvioinut suomalaisissakin olleen osasyyn talvisodan alulle. Neuvostoliitto pyrki turvaamaan rajansa ensi sijassa Saksaa vastaan, joka oli aloittanut sodan Euroopassa 1. syyskuuta 1939.

Neuvostoliitto vaati tiettyjä alueita Suomelta pitkään diplomaattisia teitä. Aluevaatimukset liittyivät Leningradin puolustustarpeisiin ja mahdollisuuteen sulkea Suomenlahti Saksan laivastolta. Vastineeksi Suomi olisi saanut alueita Itä-Karjalasta.

Tämäntapaiseen olisivat olleet valmiita sodan välttämiseksi suostumaan esimerkiksi neuvotteluja käynyt pitkän linjan diplomaatti J. K. Paasikivi ja puolustusneuvoston puheenjohtaja C. G. E. Mannerheim.

Suomen hallitus oli kuitenkin taipumaton alueluovutusten suhteen ja halusi käydä neuvotteluja aluksi kauppaneuvotteluina, ja tällä tavalla kääntää aluekysymykset pois agendalta. Tällä haluttiin korostaa Suomen omaksumaa puolueettomuuspolitiikan linjaa.

Neuvostoliitto pyrki pitkään nimenomaan diplomaattiseen ratkaisuun. Tämän osoitti esimerkiksi Suomen valtuuskunnan sihteerinä Moskovan neuvotteluissa toimineen Johan Nykoppin mukaan Neuvostoliiton johtaja Josif Stalinin lukuisat vastaehdotukset ja halu käydä neuvotteluja pitkään.

Joka tapauksessa Neuvostoliitto hyökkäsi vaiheessa, jossa neuvotteluja oltaisiin vielä voitu käydä. Toisaalta Suomen hallituksen kannat saattoivat näyttää Stalinin ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotovin silmissä niin ehdottomilta, että neuvotteluja ei olisi kannattanut jatkaa. Etenkin ulkoministeri Eljas Erkkoa on arvosteltu hänen taipumattomuudestaan, vaikka hän ei ollutkaan ainoa tämän linjan edustaja.

Myös Molotov–Ribbentrop-sopimus on syytä muistaa. Siinä Neuvostoliitto ja Saksa olivat jakaneet itäisen Euroopan, Suomi mukaan lukien, kummankin maan etupiireihin. Sopimuksen laativat Molotov ja natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop.

Sopimus, toki hyvin eri tyyppinen, saatiin lopulta maaliskuussa 1940. Suomi oli menestynyt sodassa hyvin, eikä Neuvostoliitto ollut edennyt käytännössä kovinkaan paljon. Puhuttiin talvisodan ihmeestä, kun pieni Suomi, jolla oli pulaa myös sotamateriaalista, kykeni torjumaan paljon suuremman vihollisen, jonka reservit olivat sekä miehissä että materiaalissa käytännössä ehtymättömät.

Neuvostoliittoa painosti rauhaan myös Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan lupaus lähettää joukkoja Suomen tueksi. Suomen sotilasjohdolle oli kuitenkin selvää, ettei tämä lupaus riittäisi, sillä Suomen rintama oli katkeamispisteessä, eikä ulkovaltojen apu ehtisi ajoissa paikalle. Rauha piti saada nopeasti aikaiseksi.

Moskovan rauhansopimus solmittiin 12. maaliskuuta 1940 ja se astui voimaan seuraavana päivänä. Sopimuksessa Neuvostoliitto sai sotaa edeltäneen tahtonsa alueluovutuksista läpi. Suomi menetti alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.

Talvisodan jälkeen Suomi hakeutui Saksan kylkeen. Talvisodassa oltiin oltu niin yksin, ettei sitä enää haluttu Suomen osaksi. Saksan rinnalla Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon 1941, mutta korosti koko ajan käyvänsä erillissotaa. Jatkosota päättyi alkusyksystä 1944, kun Neuvostoliitto oli toisaalta edennyt, mutta halusi toisaalta nopeasti kaikki resurssinsa keskitettyä Saksaa vastaan. Suomen torjuntavoitot vaikuttivat tuolloinkin ratkaisevasti rauhan solmimiseen.

Vuonna 1948 Suomi betonoi suhteensa Neuvostoliittoon YYA-sopimuksella (sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta). Tästä luovuttiin vasta Neuvostoliiton kaaduttua. Tilalle tuli edelleen voimassa oleva Suomen ja Venäjän sopimus suhteiden perusteista.

Lähteet:

Leskinen Jari, Juutilainen Antti: Talvisodan pikkujättiläinen, WSOY 1999

Sodan ja rauhan miehet-dokumenttisarja (Yleisradio 1978)

Sopimusteksti

Lue myös

Yle: Satakunta sulkee suurimman osan terveyskeskuksista – jäljelle jäämässä kuusi sotekeskusta

Satakunnan hyvinvointialue siirtyy maanantaina julkistetun palveluverkkosuunnitelman mukaan kuuden sotekeskuksen malliin, uutisoi Yle. Perusterveydenhuoltoa odottaa...
2.10.2023 16:40

"Suomi seisoo Ukrainan rinnalla niin pitkään kuin on tarve" – Ulkoministeri Valtonen tapasi Zelenskyin

Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja muut EU:n ulkoministerit ovat tavanneet tänään Kiovassa...
2.10.2023 16:35

Uhri selvisi "kuin ihmeen kaupalla" – 16-vuotias iski miestä selkään machete-veitsellä Turussa

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 16-vuotiaan pojan vankeuteen tapon yrityksestä Turussa viime kesänä. Poika ja...
2.10.2023 16:01
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa

Aihetunnisteet

historia hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliitto talvisota toinen maailmansota

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen

Kirjaudu sisään

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Odotettu lupaus: Keski-Aasian jättiläinen lännen Venäjä-pakotteita tueksi
Uutiset | 2.10.2023 8:00
Prigožinin testamentti vuoti julkisuuteen – Wagnerin johtoon 25-vuotias Pavel
Uutiset | 2.10.2023 9:50
Vaikeita mielenterveyden häiriöitä hoidetaan yhä useammin sähköllä – Suurin osa potilaista naisia
Uutiset | 30.9.2023 16:35
Taloyhtiöiden konkursseja tulee yhä enemmän – Voi koskea myös uudiskohteita hyvällä sijainnilla
Uutiset | 2.10.2023 8:15
Pörssisähkön hinta satakertaistui maanantaina – näin käy tiistaina
Uutiset | 2.10.2023 15:14
”Koko talo tärisi” – Tukholman seudulla kaksi räjähdystä maanantaiaamuna
Uutiset | 2.10.2023 9:28
Taloudenhoitaja luuli pääministerin kilistelevän olutpulloja – seurasi tapahtumaketju, jossa Kesärantaan tuli suurhälytys, lusikat katosivat ja kaksi veijaria tuomittiin kuritushuoneeseen
Uutiset | 1.10.2023 10:00
Kansanedustaja pöyristyi imaamia koskevasta paljastuksesta: Vaatii ”palomuuria lapsia vaaniville radikaalisaarnaajille”
Uutiset | 2.10.2023 14:01
IS: USA:n turvallisuuspomolta varoitus – ”He haluavat dominoida maailmaa”
Uutiset | 2.10.2023 10:42
Keva: Työkyvyttömyyseläke uhkaa yli 1 300 lähihoitajaa lähivuosina
Uutiset | 2.10.2023 11:00
Tiesitkö? – Näin sienten myyntiä on suitsittu lailla
Uutiset | 24.9.2023 18:00
Odotettu lupaus: Keski-Aasian jättiläinen lännen Venäjä-pakotteita tueksi
Uutiset | 2.10.2023 8:00
Ensimmäinen autolautta Suomesta Ruotsiin mullisti matkailua – sitä ennen se osallistui Normandian maihinnousuun
Uutiset | 26.9.2023 22:00
HS: ”En hae määrää, haen laatua” – Viron puolustus­ministeri ei toivo Suomea Baltian viralliseen ilma­valvontaan
Uutiset | 26.9.2023 14:21
Prigožinin testamentti vuoti julkisuuteen – Wagnerin johtoon 25-vuotias Pavel
Uutiset | 2.10.2023 9:50
Vaikeita mielenterveyden häiriöitä hoidetaan yhä useammin sähköllä – Suurin osa potilaista naisia
Uutiset | 30.9.2023 16:35
Purralta tiukka viesti oppositiolle: ”Aidan variksetkin nauravat…”
Uutiset | 25.9.2023 13:02
Ydinsodan syttyminen oli kiinni vain yhdestä puhelinsoitosta 40 vuotta sitten – Pelkästään vaistoihinsa luottanut upseeri esti kaiken
Uutiset | 22.9.2023 22:20
Ukrainan armeija on murtautunut Venäjän linjojen läpi maan eteläosassa, kertoo ukrainalaiskenraali
Uutiset | 23.9.2023 15:08
Yhdysvaltain Abrams-panssarivaunuja saapui Ukrainaan
Uutiset | 25.9.2023 17:54
Ohjaajat eivät havainneet, että matkustajakone oli eksynyt reitiltään – Neuvostoliiton vastaus oli tyly
Uutiset | 1.9.2023 22:15
Ukrainan joukot jatkavat etenemistään Robotynen ja Bahmutin alueilla – Venäjä joutunut tuomaan vahvistuksia muualta
Uutiset | 9.9.2023 12:31
Saarikko Purralle: Höpö höpö
Uutiset | 19.9.2023 15:45
Ydinsodan syttyminen oli kiinni vain yhdestä puhelinsoitosta 40 vuotta sitten – Pelkästään vaistoihinsa luottanut upseeri esti kaiken
Uutiset | 22.9.2023 22:20
Ukrainan armeija on murtautunut Venäjän linjojen läpi maan eteläosassa, kertoo ukrainalaiskenraali
Uutiset | 23.9.2023 15:08
Tiesitkö? – Näin sienten myyntiä on suitsittu lailla
Uutiset | 24.9.2023 18:00
Keuhkot voivat vaurioitua jo muutamasta hengenvedosta” – tuhannet ihmiset altistuvat työssä ärsyttäville aineille
Uutiset | 16.9.2023 20:00
Ruotsin kruunu putosi ennätysalas – Näin monta kruunua saat nyt eurolla
Uutiset | 18.9.2023 16:51
Vilja-alus lähti matkaan Ukrainan Mustanmeren satamasta Venäjän uhkauksista huolimatta
Uutiset | 19.9.2023 11:18
Ukraina vaati Kansainvälistä tuomioistuinta määräämään Venäjän maksamaan korvauksia – ”Venäjä ei ole lain yläpuolella”
Uutiset | 19.9.2023 14:08

Uusimmat

Yle: Satakunta sulkee suurimman osan terveyskeskuksista – jäljelle jäämässä kuusi sotekeskusta
Uutiset | 2.10.2023 16:40
”Suomi seisoo Ukrainan rinnalla niin pitkään kuin on tarve” – Ulkoministeri Valtonen tapasi Zelenskyin
Uutiset | 2.10.2023 16:35
Uhri selvisi ”kuin ihmeen kaupalla” – 16-vuotias iski miestä selkään machete-veitsellä Turussa
Uutiset | 2.10.2023 16:01
Ennätykset rikki – Helsingissä syyskuu oli lämpimin 180 vuoteen
Uutiset | 2.10.2023 15:18
Pörssisähkön hinta satakertaistui maanantaina – näin käy tiistaina
Uutiset | 2.10.2023 15:14
Kansanedustaja pöyristyi imaamia koskevasta paljastuksesta: Vaatii ”palomuuria lapsia vaaniville radikaalisaarnaajille”
Uutiset | 2.10.2023 14:01
Ekonomisti antaa ohjeen hallitukselle: Tähän ei pidä alistua
Uutiset | 2.10.2023 13:49
Nato lisää läsnäoloaan Kosovossa kiristyneen tilanteen vuoksi
Uutiset | 2.10.2023 13:09
Kaikki Lahden keskustan paikallisyhdistykset sulautuvat yhdeksi kuntayhdistykseksi
Uutiset | 2.10.2023 12:45
Suonenjoen mansikka sai nimisuojan – Kesän herkkua on viljelty kunnassa jo runsaat sata vuotta
Uutiset | 2.10.2023 11:12
Näytä lisää
cover_image

Lue uusin Suomenmaa

Kirjaudu ja lue näköislehti Tilaa lehti Lue näköislehti

Pääkirjoitukset

Suomi ansaitsee parempaa terveydenhuoltoa – säästämällä ja riitelemällä parhaaseen lopputulokseen ei päästä
Pääkirjoitus | 29.9.2023 21:00
Pirkkalainen puhalsi keskustan järjestöremontin uudelleen henkiin
Pääkirjoitus | 25.9.2023 21:00
Hallituksen velkabudjetti oli järkytys kaikille, ja pahinta on, että heikompiosaisilta leikataan ja hyvätuloisimmille annetaan lisää
Pääkirjoitus | 22.9.2023 21:00

Toimitus suosittelee

Tuore puoluesihteeri Antti Siika-aho: Keskustan tehtävä on antaa ääni maan hiljaisille
Uutiset | 1.10.2023 9:00
Kulumaa rattaissa? Suomenmaa haastoi piiripomot pohtimaan, onko keskusta enää kansanliike
Uutiset | 30.9.2023 8:00
Virkkusen kuntakartta, Orpon työryhmä, Rehulan yritys – muistatko vielä sote-uudistuksen epäonniset vaiheet?
Uutiset | 1.10.2023 12:03

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Yle: Satakunta sulkee suurimman osan terveyskeskuksista – jäljelle jäämässä kuusi sotekeskusta
Uutiset | 2.10.2023 16:40
”Suomi seisoo Ukrainan rinnalla niin pitkään kuin on tarve” – Ulkoministeri Valtonen tapasi Zelenskyin
Uutiset | 2.10.2023 16:35
Uhri selvisi ”kuin ihmeen kaupalla” – 16-vuotias iski miestä selkään machete-veitsellä Turussa
Uutiset | 2.10.2023 16:01
Tiesitkö? – Näin sienten myyntiä on suitsittu lailla
Uutiset | 24.9.2023 18:00
Odotettu lupaus: Keski-Aasian jättiläinen lännen Venäjä-pakotteita tueksi
Uutiset | 2.10.2023 8:00
Ensimmäinen autolautta Suomesta Ruotsiin mullisti matkailua – sitä ennen se osallistui Normandian maihinnousuun
Uutiset | 26.9.2023 22:00

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Jotta voi uudistaa on ensin ajateltava uusiksi 
Mielipide | 2.10.2023 14:30
Innostus tapetaan omilla toimilla
Mielipide | 2.10.2023 14:23
Terveys vaatii rahaa – mutta myös muuta
Mielipide | 2.10.2023 14:15
Omien joukosta kaikkien suomalaisten joukkoon
Mielipide | 28.9.2023 10:42
Omien joukosta kaikkien suomalaisten joukkoon
Mielipide | 28.9.2023 10:42
’Ihminen keskiöön’ -politiikalle sosiaalinen tilaus 
Mielipide | 27.9.2023 14:52
Innostus tapetaan omilla toimilla
Mielipide | 2.10.2023 14:23
Tuhannen taalan paikka aukeamassa keskustalle
Mielipide | 22.9.2023 10:26

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Kaikki Lahden keskustan paikallisyhdistykset sulautuvat yhdeksi kuntayhdistykseksi
Uutiset | 2.10.2023 12:45
”Tämä epäsuhta pitää poistaa” – Keskustan Mehtälä: Maatilaosakeyhtiöitä ei kohdella tasavertaisesti sukupolvenvaihdoksissa
Uutiset | 2.10.2023 10:29
Keskustan Kemppi: Hallitus näyttää olevan täysin hukassa sote-alan kokonaistilanteesta
Uutiset | 30.9.2023 11:26
Väistyvä puoluesihteeri avautuu keskustan ”helvetillisestä yhtälöstä” – Esittää jäsenille yhden kysymyksen
Uutiset | 23.9.2023 11:05
Keskustan Kemppi: Hallitus näyttää olevan täysin hukassa sote-alan kokonaistilanteesta
Uutiset | 30.9.2023 11:26
”En jaksa esittää teatteria” – Keskusta aikoo jatkaa rakentavaa oppositiopolitiikkaa
Uutiset | 23.9.2023 19:15
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Näköislehti

Asiakaspalvelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu 044 7778 710 (ark. 9–13)
asiakaspalvelu@suomenmaa.fi

Asiakaspalvelu

Toimitus

etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
uutiset@suomenmaa.fi

Ou­lun toi­mi­tus
PL 52, Lekatie 6, Oulu

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Tilaa Suomenmaa Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Nipputilaukset
Rekisteriseloste
Evästeasetukset


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste

Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä. Voit hyväksyä evästeiden käytön painamalla “Hyväksy kaikki” tai muuttaa asetuksiasi. Suomenmaa.fi käyttää seuraavia evästeitä:

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä.
Hyväksymällä evästeet autat meitä kehittämään palveluitamme ja sivustoamme. Emme käytä evästeitä markkinointiin. Voit muuttaa evästeasetuksiasi milloin tahansa sivun alalaidasta löytyvästä “Evästeasetukset”-painikkeesta.
Evästeasetukset
Suomenmaa.fi

Evästeiden avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Evästeet

  • moove_gdpr_popup (käytetään evästeasetusten tallentamiseen, kesto 365 päivää)
Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä tallennetaan käyttäjän päätelaitteelle pidemmäksi aikaa, ja ne ovat käytettävissä, kun käyttäjä palaa sivustolle takaisin. Istuntoon liittyvät evästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeet

  • _ga (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto kaksi vuotta)
  • _gid (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto 24 h)
  • _pk_id (Tilastointi, käyttäjän yksilöinti (Matomo Cloud), kesto 13kk)
  • _pk_ses, _pk_cvar, _pk_hsr  (Tilastointi, vierailuun liittyvien tietojen tallennus (Matomo Cloud), kesto 30min)
  • _pk_ref (Tilastointi, saapumis-/lähdetiedon muistaminen (Matomo Cloud), kesto 6kk)
  • matomo_sessid (Väärinkäytösten estäminen, CSRF-turvaominaisuus (Matomo Cloud), poistetaan kun selain suljetaan.)
  • mtm_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)
  • mtm_cookie_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)