Vaaliasiantuntija Sami Borg ehdottaa vaalien äänestysaikataulujen muuttamista – Nykyjärjestelmä sorsii kannataan epävarmoja

Epävarmoja äänestäjiä voisi kannustaa vaaliuurnille muuttamalla äänestysten aikatauluja, sanoo vaaliasiantuntija, tutkimuspäällikkö Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä.

Hänen mukaansa nykyinen järjestelmä, jossa ennakkoäänestysviikon ja varsinaisen vaalipäivän välissä on neljä välipäivää, voi olla joidenkin äänestäjäryhmien kannalta passivoiva.

Esimerkiksi näissä presidentinvaaleissa noin kaksi kolmasosaa kaikista äänistä annettiin ennakkoon. Kun tämä yhdistyy runsaisiin mielipidemittausten julkaisuihin vaalienalusviikolla, epävarmojen äänestäjien voi olla vaikea motivoitua vaalipäivänä uurnille, kun valtaosa äänistä on jo annettu ja lopputulos voi näyttää selvemmältä kuin onkaan.

– Kannastaan epävarmoissa ihmisissä on paljon niitä, jotka käyvät äänestämässä varsinaisena vaalipäivänä. Nykyinen järjestely suosii etenkin niitä, jotka ovat kannastaan varmoja, ovat kiinnostuneita politiikasta ja jotka käyvät joka tapauksessa varmasti äänestämässä, Borg sanoo.

Borg myös arvioi, että välipäivät osaltaan lässäyttävät vaalihuumaa, kun suurin osa äänistä on annettu jo ennen vaaliviikon viimeisiä tv-tenttejä ja muita ehdokkaiden esiintymisiä.

– Olen ollut pitkään sitä mieltä, että Suomessa olisi hyvä siirtyä sellaiseen järjestelyyn, jossa vaalikampanjan viimeisen viikon päivinä voisi käydä äänestämässä (varsinaiseen vaalipäivään saakka) ja selvästi ennen sitä olisi pari ennakkoäänestyspäivää siltä varalta, jos ihmiset ovat matkoilla tai muualla. Mutta tiedän, että tähän liittyy vaaliteknisiä ongelmia, Borg sanoo.

Häntä huolettavat etenkin kesän eurovaalit ja ensi vuoden kevään kunta- ja aluevaalit. Nämä vaalit ovat perinteisesti olleet sellaisia, joissa äänestysaktiivisuus on jäänyt alhaisimmaksi. Etenkin nuorilla äänioikeus jää helposti käyttämättä.

– Nuoret ovat myöhäisiä päättäjiä, mikä on ihan luontaista, kun heillä ei ole usein niin vakiintunutta puoluekantaa. Nuoria pitäisi vielä lisää aktivoida käyttämään äänioikeuttaan, Borg sanoo.

Borg kiittelee Suomen vaaleja hoitavaa oikeusministeriötä siitä, että äänestysaktiivisuuden parantamiseksi on tehty jo paljon. Lisää kuitenkin tarvittaisiin.

– Jos meitä vertaa muihin Pohjoismaihin, on kiistatonta, että meillä on paljon kirittävää, hän sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa niin kunta-, alue- kuin valtiopäivävaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut viime vuosikymmeninä 80–90 prosentin hujakoilla. Suomessa viime eduskuntavaaleissa jäätiin 72 prosenttiin, kuntavaaleissa 55 prosenttiin ja aluevaaleissa 48 prosenttiin. Eurovaaleissakin Ruotsissa 55 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään, Suomessa samoin teki 41 prosenttia.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo, että nykyiset neljä välipäivää ennakkoäänestysten ja varsinaisten vaalipäivien välillä ovat erittäin tärkeitä ennakkoäänien käsittelyn kannalta.

Niitä tarvitaan siihen, että muualla kuin äänestäjän kotikunnassa annetut äänet saadaan oikeaan paikkaan ja vaalipäivää varten ehditään tehdä ajantasaiset vaaliluettelot siitä, ketkä eivät ole vielä käyttäneet äänioikeuttaan.

– Ennakkoäänestyksen suosiossa se menestystekijä ja kaikkein parhain elementti on se, että äänestää voi missä tahansa, vaikka vieraassa kunnassa. – – Pikemminkin näitä neljää päivää pitäisi kasvattaa, kun ennakkoääniä on viimeisimmissä vaaleissa ollut näin paljon, hän sanoo.

Jos ennakkoäänestys haluttaisiin ulottaa aivan vaalipäivään asti, sen hinta olisi Jääskeläisen mukaan siinä, että suhteellisen varma vaalitulos ei valmistuisi vielä vaalipäivän iltana.

Ympäri maata seilaavien viimeisten ennakkoäänien odottamiselle pitäisi päättää aikaikkuna: esimerkiksi Ruotsin vastaavassa järjestelmässä näitä ääniä otetaan vastaan vielä vaalien jälkeisenä keskiviikkona.

– Tämä olisi iso muutos meidän järjestelmäämme. Nyt kaikki tietävät, että kun vaalipäivän äänestys kello 20 päättyy, sen jälkeen ei tule enää mistään ääniä laskentaan, vaan kaikki äänet on annettu, hän sanoo.

Yksi vaihtoehto olisi myös rajoittaa ennakkoäänestämistä esimerkiksi vain oman kotikunnan sisälle, mutta Jääskeläinen ei usko, että tähän oltaisiin valmiita.

Betoniin valettu ei nykyinen tapa äänestysten aikatauluttamiseen ole Jääskeläisenkään mielestä, ja hän toivottaa tervetulleeksi erilaisista vaihtoehdoista keskustelun. Nykysysteemi on hänen nähdäkseen kuitenkin monilta kanteilta varsin mainio, ja hän seuraisi vielä parien vaalien ajan, millainen osuus äänistä annetaan niissä ennakkoon.

– Nyt oli miltei kaksi miljoonaa ennakkoääntä (per vaalikierros), ja tiukasta aikataulusta huolimatta saatiin kaikki äänet perille ja vieläpä laskettua ihan suunnitellussa aikataulussa.