USA:n ulkoministeri Brysselissä: Trump ei ole Natoa vastaan
Vaikka torstaiaamu valkeni EU:n ja Yhdysvaltain kauppasodan ensitahdeilla Donald Trumpin tullijulistuksen myötä, Nato-maat vakuuttelivat yhtenäisyyttään ulkoministerikokouksessa Brysselissä.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio saapui kokoukseen sovittelevalla viestillä. Hän sanoi heti kokouksen aluksi, että Yhdysvallat on osa Natoa eikä Trump ole Natoa vastaan.
– Osa tästä hysteriasta, jota olen nähnyt niin globaalissa kuin yhdysvaltalaisessa mediassa, on perusteetonta, Rubio sanoi, viitaten keskusteluun Yhdysvaltojen vetäytymisestä Natosta.
Rubion viestiä toistivat torstaina myös Naton virkamieslähteet, joiden mukaan Yhdysvallat on yhä vahvasti sitoutunut Natoon ja esimerkiksi sotilasharjoitukset ja tiedustelutiedon jakaminen jatkuvat normaaliin tapaan.
Muuta Trumpin hallintoa maltillisemmasta retoriikastaan tunnetun Rubion lausunnot olivat huomattavasti sovittelevampia kuin Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegsethin kommentit Naton helmikuun huippukokouksessa. Hegseth muun muassa sanoi, ettei Ukrainan liittyminen Natoon ole realistinen tavoite.
Torstain ulkoministerikokouksessa oli määrä avata keskustelu siitä, paljonko Nato-maiden tulisi sitoutua kasvattamaan puolustusmenojaan.
Uudesta puolustusmenositoumuksesta on määrä päättää viimeistään kesäkuun Nato-huippukokouksessa Haagissa.
Linjaukset tosin valmistellaan todennäköisesti jo valmiiksi ennen tätä, ja myös Suomen kanta siihen, mille tasolle Naton puolustusmenotavoite tulisi korottaa, linjataan erikseen ennen Haagin huippukokousta.
Yhdysvaltain ulkoministeri Rubio toisti torstaina maansa viestin siitä, että Nato-maiden tulisi laatia realistinen suunnitelma puolustusmenojen nostamiseksi viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Viiden prosentin tavoitetta voi pitää hyvin kunnianhimoisena. Tällä hetkellä 32 jäsenmaasta vain 23 pääsee edes kahteen prosenttiin. Edes Yhdysvallat itse ei yllä viiteen prosenttiin.
Suomi ilmoitti aiemmin tällä viikolla nostavansa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että Suomen päätöstä nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta on kiitelty Natossa. Hän huomautti, etteivät Suomen laskelmissa ole mukana yleisen asevelvollisuuden aiheuttamat menot.
Valtosen mukaan Suomi haluaa pitää asevelvollisuuden kuluja esillä, koska kyse on keskeisestä osasta Suomen puolustuskykyä. Naton nykyinen laskentamalli puolustusmenoista on kuitenkin hänen mukaansa oikea eikä Suomi aio saada asevelvollisuuden kuluja sisällytettyä siihen.
Ministerit keskustelivat myös Ukrainasta. Vaikka Yhdysvaltain johdolla käytävät rauhantunnustelut ovat käynnissä, Venäjän toiminta taistelukentillä ei ole korkea-arvoisen Naton virkamiehen mukaan antanut ”mitään viitteitä siitä”, että maa olisi valmistautumassa tulitaukoon.
Pikemminkin Venäjä näyttää petaavan itselleen taistelukentällä parempia asemia neuvotteluihin ja sen alkuperäiset päämärät sodassa ovat yhä olemassa, virkamies summasi.