Ulkoministeri Valtonen: Suomi on avoin EU:n ja Israelin välisen tärkeän sopimuksen jäädyttämiselle
Suomi on avoin Israelin assosiaatiosopimuksen tai sen kaupankäyntiä koskevan osion jäädyttämiselle, sanoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.). Valtonen kommentoi asiaa saapuessaan Kööpenhaminaan EU:n epäviralliseen ulkoministerikokoukseen.
Suomen kanta asiassa näyttää muuttuneen, sillä heinäkuussa Valtosen poliittinen valtiosihteeri Pasi Rajala totesi Ylelle, ettei Suomi kannata sopimuksen laittamista jäihin.
EU:n puheenjohtajamaa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi lauantaina Tanskan medialle, että Tanska yrittää saada muut jäsenmaat tukemaan EU:n assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevan osion jäädyttämistä, kunnes Israelin hallitus muuttaa käytöstään ”merkittävästi”.
– Meidän on nyt lisättävä painetta merkittävästi. Ja valmistauduttava rankaisemaan Israelia taloudellisesti, hän totesi.
Myös Ruotsi ja Hollanti ovat vaatineet kauppaa koskevan osion jäädyttämistä kirjeessä, jonka maat lähettivät EU:n ulkosuhteiden korkealle edustajalle Kaja Kallakselle tällä viikolla.
STT kysyi Valtoselta, onko Suomen kanta edelleen sama kuin kesällä koskien sopimuksen tai sen kaupankäyntiä koskevan osion jäädyttämistä.
– Kantamme on, että suhtaudumme siihenkin avoimesti. Täällähän ei tänään tehdä päätöksiä. Mutta pystymme haarukoimaan sitä, missä jäsenmaat menevät, ja sitten kun päätösten aika on, niitä tehdään, Valtonen sanoi.
Kyseinen sopimus tarjoaa Israelille muun muassa merkittäviä helpotuksia kaupankäyntiin EU:n kanssa. Sopimus hyödyttää erityisesti Israelia, jolle EU on suurin kauppakumppani.
Tanskan isännöimässä epävirallisessa lauantain ulkoministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä, vaan tarkoituksena on, että ministerit voivat vaihtaa ajatuksia keskenään. Valtosen mukaan EU:n pitää kuitenkin saada aikaan päätöksiä siitä, miten luodaan painetta Israeliin.
– Israel on todella moninkertaisesti ylittänyt kohtuullisen itsepuolustuksen rajat. Maa rikkoo humanitaarista oikeutta ja kansainvälistä oikeutta, ei pelkästään Gazassa vaan myös Länsirannalla, hän sanoi.
Monet toimenpiteistä edellyttävät kuitenkin joko yksimielistä tai vähintään määräenemmistön päätöstä. EU on ollut asiassa jakautunut, ja Israelilla on yhä monia tukijoita EU-maiden joukossa.
EU:ssa on pidetty esillä monia eri vaihtoehtoja Israelin painostamiseen. Näihin lukeutuvat esimerkiksi assosiaatiosopimuksen tai sen kauppaa koskevan osion jäädytys, Israelin poissulkeminen merkittävästä Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmasta ja israelilaisministereiden ja väkivaltaisten siirtokuntalaisten sanktioinnit.
Komissio esitti kesällä Israelin osittaista poissulkemista Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmasta.
EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kallas myönsi kokouksen saapuessaan, että EU on asiassa jakautunut eikä päätöksien saaminen aikaan siksi ole helppoa.
– En ole erityisen optimistinen, sillä edes Israelin poissulkeminen Horisontti Euroopasta ei ole saanut riittävää tukea, Kallas sanoi.
Israelin sanktiointi on jakanut eurooppalaisia hallituksia myös sisältäpäin. Hollannissa maan ulkoministeri Caspar Veldkamp erosi viime viikolla, kun hän ei onnistunut saamaan hallituksessa tukea tiukemmille Israelin vastaisille pakotteille.
Myös Belgiassa maan hallitus on vääntänyt asiasta viime päivät saamatta sopua aikaan. Maan ulkoministeri Maxime Prévot on uhannut maata hallituskriisillä ja sillä, että hän saattaa vetää tukensa hallituksen muilta esityksiltä, mikäli hallituksessa ei saada aikaan sopua Israelin sanktioista ja Palestiinan tunnustamisesta.
Myös Suomessa hallitus on ollut erimielinen paitsi Palestiinan valtion tunnustamisesta, myös siitä, tulisiko Gazassa Israelin iskuissa haavoittuneita lapsia tuoda Suomeen saamaan sairaalahoitoa.
Israelin toiminta Gazassa on koventunut entisestään viime viikkojen aikoina.
YK julisti viime viikolla virallisesti nälänhädän Gazan kuvernoraatissa ja sanoi sen olevan Israelin aiheuttama.
Lisäksi Israel on aloittanut Gazan kaupungin valtauksen ja hyväksynyt kansainvälisen oikeuden vastaisten siirtokuntien laajennuksen Länsirannalla. Perjantaina Israel julisti Gazan kaupungin ”aktiiviseksi taistelualueeksi.”